Valoa kohti!
Kun saat seurakuntamme kevätesitteen käsiisi, talvipäivän seisaus on jo mennyt, Maa alkaa kiertää aurinkoa radallaan niin, että meille täällä pohjoisella pallonpuoliskolla eläville valo lisääntyy. Pimeys on siis väistymässä ja kaamos taittumassa.
Jouluaika kulkee kohti pääsiäistä ja kesää. Kaamoksen keskelle syntynyt Elämän Valo, Jeesus, on myös Ylösnoussut kuoleman Voittaja. Kirkkovuosi kertoo omalla kierrollaan evankeliumin ytimen: kristityn vaellus on pimeydessäkin kulkemista valoa kohti.
Kausiesitteessä - ja nettisivuilla - kerrotaan oman kotiseurakuntasi tarjoamista mahdollisuuksista päästä kokemaan tämä Elämän Valo. Voi olla, että juuri nyt omassa elämässäsi tai lähelläsi on sellaista pimeyttä, jota ei voi edes auringonvalolla tai millään vitamiineilla hoitaa pois.
Silloin on evankeliumin mahdollisuus: Jumala ei ole sinusta kaukana. Hän on vain rukouksen päässä. Tuo rukouskin voi olla vain hiljaista vaikerrusta tai vaimeaa huokaamista, mutta Jumalalle se on avunhuuto. Kotiseurakuntasi haluaa tarjota sinulle tukea elämäsi pimeissä päivissä ja rohkaisua sen valoisissa hetkissä.
Tiesitkö, että joka päivä Espoonlahden kirkossa jaetaan leipää nälkäisille ja arkiaamuisin elintarvikkeita tarvitseville? Sunnuntaisin tarjotaan tupla-annos: leipää saa hakea ruokapöytäänsä eteisen pöydiltä ja kirkon alttarilta saa leipää muuhun elämän nälkäänsä.
Kirkossamme myös rukoillaan päivittäin: aamulla kokoontuvat aamuvirkut ja illalla aamutorkut rukoilijat. Voit tuoda näihin hetkiin ja kirkolla kokoontuviin rukouspiireihin elämäsi taakkoja jaettavaksi. Rukouksella on sama vaikutus kuin valolla: se avaa elämäämme toivon tulevasta kesästä.
Tässä on seurakuntamme toiminnan ydin: tarjoamme Elämän Valoa koko ihmisen tarpeisiin. Jeesus on Vapahtaja, joka tahtoo pitää huolta niin ajallisesta kuin iankaikkisesta hyvästämme. Se, joka on päässyt itse tähän Elämän Valoon, tahtoo ohjata muitakin tämän Valon lähteille.
Tervetuloa erilaisten ihmisten ja monenlaisten kristittyjen joukkoon nauttimaan toivoa tuovasta Valosta ja levittämään sitä muualle, aina maan ääriin saakka.
Jouni Turtiainen, kirkkoherra
----------------------------------------------------------
syksy 2011:
Mikä pitää ihmiset kirkossa?
Viime vuonna yli 80 000 evankelis-luterilaisen kirkon jäsentä jätti kirkkonsa. Kirkon taimitarhassa tämä merkitsee n. 16 miljoonan euron suuruista aukkoa. Kirkolle tämä eroamisaalto ei kuitenkaan ole ensisijaisesti taloudellinen kysymys. Se on uskottavuuskysymys.
On syytä kysyä, mikä yhä pitää valtaosan espoolaisistakin evankelis-luterilaisen kirkkomme jäseninä. Monissa tutkimuksissa on kiistattomasti osoitettu, että pääsyy kirkon jäsenyyteen on jäsenille tarjotut ”kirkolliset palvelut”. Kyse on kirkon pyhistä toimituksista, erityisesti kristillisestä hautaan siunaamisesta. Vaikka hautapaikan hintaan ei kirkon jäsenyydellä enää ole merkitystä, valtaosa myös kirkkomme jättäneistä espoolaisista siunataan omaisten toivomuksesta kristillisesti haudan lepoon.
Toinen tärkeä motiivi kirkon jäsenyydelle on kirkon hyvin hoitama lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö. Se, että kirkossa pidetään perheiden ja kasvuikäisten sekä heikkojen puolta, on monien mielestä pätevä syy pysyä tällaisen yhteisön jäsenenä. Näistä työmuodoista kannattaa siis Espoon seurakuntien päättäjienkin edelleen pitää kiinni – silloinkin, kun resursseja on tulevaisuudessa entistä vähemmän käytettävissä.
Mutta nämäkään toimet eivät yksin ratkaise kirkon jäsenille heidän yhteisönsä uskottavuutta. Varsinainen koetinkivi kirkon jäsenyydelle on jokaisen henkilökohtainen käsitys siitä, millaisen yhteisön jäsenenä haluaa olla ja millaisen yhteisön toimintaa haluaa tukea. Joskus me kaikki osoittaudumme suvaitsemattomiksi ja toisin uskoaan tulkitsevia tuomitseviksi. Tällöin kirkosta meidän kauttamme välittyvä kuva on luotaantyöntävä. Moni reagoi siihen jättämällä yhteisön, josta ei välitykään rakkaus eikä armollisuus.
Jumala on kuitenkin olemukseltaan rakkaus. Hän on Poikansa Kristuksen tähden meille myös armollinen. Tällaisesta Jumalasta haluamme kertoa Espoonlahden seurakunnan toiminnassa. Uskomme, että hän voi tässä yhteisössä muuttaa myös meitä rakkaudellisemmiksi ja armollisemmiksi.
Olemme syyskaudella 2011 aloittamassa seurakunnassamme kolmivuotisen messuprojektin. Espoonlahdessa on jo laadukas musiikki- ja jumalanpalveluselämä. Haluamme siitä huolimatta saada messumme entistä elävämmiksi ja vuorovaikutteisemmiksi. Yksi pappimme on saanut erityistehtäväkseen kehittää jumalanpalveluselämäämme – toki yhdessä meidän kaikkien kanssa. Päämääränämme on vahvistaa yhteisöä, josta välittyy rakkaus ja armollisuus. Ketään ei haluta jättää tämän yhteisön ulkopuolelle.
Apostoli Paavali totesi Rooman sekalaiselle seurakunnalle: "minä en häpeä evankeliumia" (Room. 1:16). Sen puolesta hän eli ja kuoi. Tämä sitoutuminen Kristukseen ja hänen evankeliumiinsa toi myös uskottavuutta. Sen seurauksena alkukirkko kasvoi erilaisten ihmisten erilaisilla lahjoilla varustetuksi yhteisöksi, jossa kaikkia jäseniä tarvittiin muuhunkin kuin kustannusten kattamiseen.
En ole vielä koskaan tavannut sellaista ihmistä, joka ei olisi valmis käyttämään lahjojaan toisten hyväksi, jos siihen tarjotaan mahdollisuus ja jos häntä arvostetaan ja rakastetaan arvostelemisen ja pakenemisen sijasta. Tällaisista kohtaamisista syntyy luottamusta ja halua sitoutumiseen. Myös vajavaisen kirkon jäseneksi.
Tervetuloa joukkoon!
Jouni Turtiainen, kirkkoherra
jouni.turtiainen(at)evl.fi
p. 050 432 7515
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kevät 2011:
Kannattaako kuulua kirkkoon?
Vuoden 2010 syksy oli kirkon ja oman seurakuntammekin historiassa mullistava: koskaan aiemmin ei ole niin lyhyen ajan kuluessa niin moni kirkon jäsen sanonut hyvästejä kirkolleen. Varsinaisen eroaallon sanotaan alkaneen yksittäisestä TV-ohjelmasta, jonka suvaitsemattomiin tai liian paljon yleistä mielipidettä myötäileviin kirkon edustajien lausuntoihin suivaantuneet erosivat kirkosta ennätysvauhtia.
Voi olla, että monen kirkosta eronneen mielissä kuplinut ajatus kirkon jättämisestä sai tämän surkean TV-keskusteluyrityksen myötä lopullisen sinettinsä. Kirkko ja sen edustama kristillinen maailmankuva on tuntunut entistäkin vieraammalta, kun kosketuskohta paikallisseurakuntaan on jo valmiiksi ollut ohut.
Eroaallosta huolimatta vielä suurempi osa kirkon jäsenistä ei ole äänestänyt jaloillaan, vaan käyttämällä äänioikeuttaan. Syksyn kirkollisvaalien äänestysprosentti kohosi reilusti edellisistä vaaleista neljä vuotta aiemmin. Seurakuntien luottamushenkilöt vaihtuivat kertaheitolla. Oman seurakuntamme luottamushenkilöistä seurakuntaneuvostoon tuli kuusi uutta (16:sta) ja yhteiseen kirkkovaltuustoon viisi uutta (11:stä) kasvoa.
Olemme kiitollisia sekä uusista luottamushenkilöistä että niistä, jotka edellisen vaalikauden jälkeen pääsivät jatkoon tälle nelivuotiskaudelle. Lisäksi on muistettava, että nyt valitsematta jääneet ehdokkaat ovat varsin soveliaita vastuunkantajia seurakuntamme työalojen johtokuntiin ja muihin vapaaehtoistehtäviin. Vaikuttamismahdollisuuksia on heillekin tarjolla. Eikä ketään muutakaan suljeta vapaaehtoistyön ulkopuolelle.
Vaikka suvaitsevaisuus- ja tasa-arvokysymykset nousivat seurakuntavaalien teemoissa keskukseen, niitä ei varsinaisesti ratkaista paikallistasolla muuten kuin asenneilmapiiriä muuttamalla. Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous, jonka edustajien valintaan toki nykyiset luottamushenkilöt voivat vaikuttaa. Kirkolliskokous päättää suuret linjat.
Luottamushenkilöillä on mahdollisuus päästä myös valitsemaan seuraavaa Espoon piispaa. Nykyinen piispamme Mikko Heikka on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ”hyvissä ajoin ennen vuotta 2012”, joka on hänen viimeinen mahdollinen virkavuotensa. Paljon on nykyisten luottamushenkilöiden käsissä kirkon ylärakenteenkin uudistamiseksi.
Luottamushenkilöiden keskeisin rooli on kuitenkin linjata seurakuntamme toiminnallista ja taloudellista tulevaisuutta. Kirkosta eroaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös paikallisseurakuntien resursseihin. Viime vuonna seurakuntamme jättäneiden kirkollisverotuloilla voisi palkata seitsemän diakoniatyöntekijää vuodeksi (tai yhden diakoniatyöntekijän seitsemäksi vuodeksi) hoitamaan yksinäisten, köyhien ja syrjäytyneiden asioita. Se ei ole vähän.
Kirkosta eronneet ovat todennäköisesti tienneet eronsa seuraukset, mutta eivät ehkä välittäneet tai suuttumukseltaan tulleet ajatelleeksi. Onhan maailmassa toki muitakin autettavia ja mahdollisuuksia auttaa apua tarvitsevia muutenkin kuin maksamalla jäsenmaksua organisaatiolle, jonka arvomaailmaan, maailmankuvaan ja perustehtävään kirkosta eronneet eivät halua sitoutua.
Kirkkoon kannattaa kuulua viime kädessä sen vuoksi, että kirkko on sitoutunut evankeliumiin. Se merkitsee sitoutumista itseämme suurempaan rakkauteen ja armoon: Jeesuksessa Kristuksessa ilmi tulleeseen Jumalan rakkauteen ja armoon. Armahdettu ihminen tietää, että hänet on kutsuttu myös armahtamaan toisia.
Siinä on uusille ja vanhoille vastuunkantajille selkeä missio. Armon omistaminen itselle ja sen jakaminen toisille. Kyse on Martti Lutherin sanoin ”iloisesta vaihtokaupasta”: minä annan Kristukselle syntini ja kurjuuteni ja Hän antaa minulle armonsa ja hyvyytensä. Siksi kirkkoon kannattaa kuulua. Armotonkin tarvitsee armoa.
Jouni Turtiainen, kirkkoherra
jouni.turtiainen(at)evl.fi
p. 050 432 7515
------------------------------------------------------------------
Vaalit 2010:
Arvoisa seurakuntamme jäsen!
Käytä ääntäsi
Onko kirkko sinusta sellainen kuin haluaisit sen olevan? Onko kotiseurakunnassasi sellaista toimintaa, joka sinua kiinnostaa? Omalla äänelläsi voit vaikuttaa siihen millainen kirkkomme ja kotiseurakuntamme on. Sunnuntaina marraskuun 14. (isänpäivänä) ja seuraavana maanantaina 15. marraskuuta vaaleilla valitaan luottamushenkilöt vuosiksi 2011-2014 sekä omaan seurakuntaneuvostoomme että Espoon seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Käytä silloin ääntäsi ja vaikuta seurakuntamme toimintaan!
Tutustu ehdokkaisiin
Vaalisivuiltamme on linkki ehdokkaisiin ja vaalikoneeseen. Valitsemasi luottamushenkilö edustaa sinua seurakunnan päätöksenteossa. Seurakuntaneuvosto hyväksyy vuosittain monipuolisen toimintamme peruslinjat, miten seurakunnan varoja käytetään lasten, nuorten, perheiden, aikuisten ja ikäihmisten toimintaan sekä apua tarvitsevien tukemiseen. Sinulla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia messuja ja muita jumalanpalveluksia seurakunnassamme pidetään. Seurakuntaneuvostolla on paljon valtaa: se valitsee kirkkoherraa lukuun ottamatta kaikki vakinaiset työntekijät. Näin se vaikuttaa ratkaisevalla tavalla seurakunnan toiminnalliseen ilmeeseen.
Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päättää kaikkien kuuden seurakunnan toiminnan ja yhteisten työmuotojen (kuten perheneuvonnan) ja talouden linjoista, merkittävistä taloudellisista hankkeista, rakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvistä kysymyksistä sekä kirkollisveroprosentin suuruudesta. Kirkkovaltuusto päättää myös virkojen perustamisesta seurakuntiin tai yhtymän virastoon.
Eka kerta
Nämä ovat historialliset vaalit: ensimmäistä kertaa Suomen historiassa on 16-vuotiailla mahdollisuus äänestää julkisissa vaaleissa. Toivon, että tämä mahdollisuus tuo myös nuorten äänen entistä selvemmin esiin.
Varauduthan osoittamaan henkilöllisyytesi äänestämisen yhteydessä. Lisätietoja saat kirkkoherranvirastosta (ma-pe (09) 8050 6000 tai verkkosivuiltamme.
Tervetuloa äänestämään!
Jouni Turtiainen
Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra
jouni.turtiainen(at)evl.fi
p. 050 432 7515
---------------------------------------------------------------------------------
Syksy 2010:
Tervetuloa elävään seurakuntaan!
Espoonlahden seurakunta on elävä seurakunta. Sen huomaa tärkeimmistä asioista. Täällä on hyvin hoidettuja ja musiikillisesti monipuolisia messuja. Köyhistä pidetään huolta ja nuorten toiminta on vireää. Lasten kristilliseen kasvatukseen ja lapsiperheisiin panostetaan. Talous ja hallinto on hyvin hoidettu. Työntekijät ovat vahvasti motivoituneita ja korkeasti koulutettuja tehtäviinsä.
Mikä on elävän seurakunnan säilymisen salaisuus? Se ei kuole vielä senkään jälkeen, kun sen rahat ovat loppuneet ja viimeinen virkamies (kirkkoherra) sammuttaa kirkosta valot. Elävä seurakunta ei ole riippuvainen talouden suhdanteista ja virkojen määristä tai hienoista toimitiloista. Elävä seurakunta on riippuvainen jäsenistään ja sanomastaan.
Ylösnoussut Kristus sanoi kerran eräälle seurakunnalle tylyt sanat: ”Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut” (Ilm. 3:1). Tämän seurakunnan ongelma oli siinä, että se toiminnassaan unohti heikot ja löi laimin Jumalan sanan. Vapahtaja käski vahvistamaan ”sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan”. Olisiko se ollut viesti päättäjille pitää huolta seurakunnan kaikista jäsenistä?
Toiselle seurakunnalle Hän sanoi: ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma… Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston” (Ilm 3:15-17). Tämän seurakunnan ongelma oli penseys: se hoiti kyllä hallinnon ja rahaakin sillä oli, mutta siitä oli tullut ylimielinen ja välinpitämätön tärkeimmälle. Olisiko siinä ollut viesti päättäjille pitää huolta seurakunnan toiminnan sanomasta ja sisällöstä?
Marraskuussa, isänpäivänä, pidetään
seurakuntavaalit. Uudet luottamushenkilöt ovat paljon vartijoita. He kantavat hengellisen vanhemmuuden velvoitetta: pidetäänkö seurakunnassamme huolta sen kaikista jäsenistä, ja onko seurakuntamme toiminnalla oikea sisältö? Kun taluskäyrät ja sitoutuminen kirkon jäsenyyteen ovat laskusuunnassa, seurakunnalla ei ole varaa unohtaa jäseniään eikä hukata sanomaansa välinpitämättömyyteen.
Jos haluat vaikuttaa seurakuntasi asioihin, käytä äänioikeuttasi. Nyt myös 16 vuotta täyttäneellä on tämä oikeus. Ensimmäistä kertaa. Äänestä sellaista ehdokasta, joka tahtoo rakentaa elävää seurakuntaa.
Espoonlahden seurakunta on elävä seurakunta. Pidetään yhdessä huolta siitä, että se säilyy elävänä. Siihen tarvitaan monipuolisen toiminnan lisäksi paljon rukousta ja ennen kaikkea sanoma Jumalan armon evankeliumista. Pidetään siitä kiinni.
Tervetuloa yhdessä rakentamaan elävää seurakuntaa!
Jouni Turtiainen, kirkkoherra
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
TLi 9.1.2012