Pistä tikku ristiin. Asetu ehdolle seurakuntavaalissa. www.espoonseurakunnat.fi/vaalit



Leena Sorsan väitöstutkimus: Kansankirkko rakentuu positiiviselle uskonnonvapaudelle

Kirkko ajoi 1960-luvun lopulta alkaen positiivista uskonnonvapautta, sillä se turvasi kansankirkon säilymisen. Tieto käy ilmi teologian lisensiaatti Leena Sorsan kirkkohistorian alan väitöstutkimuksesta, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa 21.5.

”Positiivinen uskonnonvapaus ei ollut kirkolle kivuton valinta, koska kirkko pelkäsi tämän linjauksen heikentävän yhteiskunnallista asemaansa. Kirkossa kuitenkin ymmärrettiin, että jos uskonnonvapautta ei suoda kaikille, myös kirkon oma toiminnan vapaus kärsisi”, Sorsa summaa.

Kirkolliskokous ei halunnut kirkosta suljettua teologista yhteisöä, vaan kansankirkon, jolla on avoin suhde jäseniinsä, kansaan ja yhteiskuntaan.

”Uskonnonvapaus on merkinnyt kirkolle vapautta valita, miten se toimii ja vaikuttaa jäsenistönsä keskuudessa. Kirkossa on haluttu säilyttää kosketuspinta myös niihin kansankirkon jäseniin, jotka eivät käy jumalanpalveluksessa joka sunnuntai.”

Uskonnonvapaus kuuluu myös enemmistölle

Positiivisen uskonnonvapauden korostaminen oli kirkon vastareaktio 1960-luvun yhteiskunnalliselle radikalismille. Siihen kuului negatiivista uskonnonvapaustulkintaa, mikä ilmeni pyrkimyksenä riisua yhteiskunta uskonnollisista elementeistä.

Kirkolliskokous korosti 1960-luvulla kansainvälisten ihmisoikeussopimusten hengessä, että uskonnonvapaus on oikeutta uskontoon ja sen harjoittamiseen. Kirkolliskokous linjasi, että uskonnonvapaus kuuluu myös enemmistölle.

”Kysymys on edelleen ajankohtainen. Positiivinen uskonnonvapaus takaa kaikille tilan toimia. Uskonnonvapaus toteutuu Suomessa varsin hyvin, ja positiivisesta uskonnonvapaudesta pitäisikin olla ylpeä. Meillä on uskontodialogia ja -kasvatusta, ja kaikki uskonnolliset yhdyskunnat voivat elää sovussa. Positiivinen uskonnonvapaus edistää ihmisoikeuksien toteutumista, suvaitsevaisuutta ja jopa yhteiskuntarauhaa”, Sorsa sanoo.

Leena Sorsan väitöstutkimus ”Kansankirkko, uskonnonvapaus ja valtio. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen tulkinta uskonnonvapaudesta 1963–2003” tarkastetaan perjantaina 21.5. kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Unioninkatu 34, aud XII).

Väitöstutkimus julkaistaan Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisujen sarjassa.

Julkaistu etusivulla






Lue uusin Esse

Essen kansi

Julkaistu sivustolla Tapiola

Julkaistu sivustolla Tapiola

Julkaistu sivustolla Tapiola

Julkaistu sivustolla Tapiola

Julkaistu etusivulla

Julkaistu etusivulla

Julkaistu sivustolla Tapiola

Julkaistu etusivulla