Pääkaupunkiseudun seurakunnat tarjoavat laajan kattauksen vieraskielisille

7.3.2018 10.02

21.5.2017HilaKajakkiretki_XL.jpg

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät ja koordinoivat yhteisesti arabian-, englannin-, kiinan-, venäjän- ja vironkielistä seurakuntatyötä. Vieraskielinen työ on myös osa Espoon seurakuntien strategiaa.

Toimijoiden yhteinen, vieraskielisen seurakuntatyön neuvottelukunta (VIKSU) on koonnut laajan ja monipuolisen toimintakertomuksen vuodelta 2017.

Venäjän- ja vironkielinen työ on yksin Helsingin järjestämää, mutta myös niiden työtä käsitellään neuvottelukunnassa. Toimintakertomukseen on kirjattu seurakuntayhtymien itsenäisesti järjestämää toimintaa yllä mainituille kieliryhmille sekä kerrottu muille kieliryhmille suunnatusta toiminnasta.

Turvapaikanhakijat lisäsivät arabiankielisen seurakuntatyön tarvetta

Arabiankielisessä seurakuntatyössä haastavaa oli turvapaikanhakijoiden kasvaneet tarpeet saada omalla kielellä kristillistä opetusta ja kotoutumiseen liittyvää palveluohjausta. Lisäksi tehtävän vaativuutta lisäsi se, että työ joutui vastaamaan näihin aiempaa laajemmin eri puolille pääkaupunkiseutua.

Arabiankieliseen seurakuntatyöhön osallistuu maahanmuuttajia, jotka puhuvat arabiaa joko äidinkielenään tai toisena kielenään. Toimintaan osallistui säännöllisesti egyptiläisiä, irakilaisia, libanonilaisia, palestiinalaisia ja syyrialaisia. Syyrialaisten ja irakilaisten määrä kasvoi, mikä liittyi turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun kahden viime vuoden sisällä.

Seurakuntatyö laajeni uusien tulijoiden tarpeiden myötä. Kokoava työ heidän osaltaan keskittyi Herttoniemeen (rippikoulut). Se vakiintui myös Perkkaan kappeliin, jossa aloitettiin muun muassa toinen viikoittainen messu. Espoon seurakunnat palkkasivat työhön osa-aikaisen työntekijän. Myös suomenkielisiä työntekijöitä oli työssä mukana säännöllisesti.

Vuoden aikana rippikouluopetusta useassa ryhmässä sai 83 aikuista, kastettiin 53 aikuista ja 14 lasta. Turvapaikanhakijoiden kristityksi kääntyminen nousi esiin myös mediassa. Kuukausittain pääkaupunkiseudulla oli noin 40 seurakunnallista tapahtumaa. Toimintaan osallistujien määrä nousi hiukan edelliseen vuoteen verrattuna, se oli noin 8000 käyntiä/ osallistumista.

Espoon seurakunnat ja Helsingin seurakuntayhtymä myönsivät lisämäärärahan työntekijäresurssien lisäämiseksi arabiankieliseen seurakuntatyöhön vuodelle 2018.

Messut keskiössä englanninkielisessä työssä

Englanninkielisen työn tavoitteena on ollut muodostaa ja ylläpitää yhteisöjä, jotka palvelevat vieraskielisten kristittyjen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja paikallisseurakuntaan. Keskeistä on ollut messutoiminta. Viikoittaisia messuja järjestettiin ltäkeskuksessa ja Espoon keskuksessa.

Messuja pidettiin myös Vantaankoskella sekä kaksikielisiä messuja Matinkylässä ja Tapiolassa. Messut tavoittivat yhteensä yli 7500 messuvierasta. Kansainvälisiä messuja toteutettiin muiden paikallisseurakuntien ja etnisten ryhmien yhteistyönä. Muun muassa Olarin organisoima Colourful Espoo -toiminta tarjosi kaksikielistä, monipuolista matalan kynnyksen toimintaa pääkaupunkiseudun kansainväliselle väestölle.

Seurakuntien työtä tuettiin tarjoamalla konsultaatiota, koulutusta, tukea toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä oikoluku- ja käännösapua. Pastori osallistui kansainvälisten ja etnisten seurakuntien verkoston työvaliokuntaan sekä Kirkon anglikaaniyhteyksien työryhmään. Helsingin ekumeenisen toimikunnan puitteissa järjestettiin tapaamisia ja foorumeja kansainvälisten yhteisöjen johtajille, työntekijöille ja vastuuhenkilöille. Yhteistyö keskeisten kumppaneiden kanssa (lEC, Anglican Church) oli säännöllistä.

Seurakuntien yhteinen joulukalenteri 2017 toteutettiin ensimmäistä kertaa englanniksi 5000 kpl:n painoksena.

Lähivuosina seurakuntayhtymät kehittävät ja juurruttavat englanninkielistä seurakuntatyötä osaksi paikallisseurakuntien omaa ydintoimintaa, seurakuntien omilla resursseilla. Toimintakertomuksessa todetaan, että monilla seurakuntien työntekijöillä on englannin kieltä ja monikulttuurisuutta koskevia perustaitoja, joita tulee hyödyntää ja kehittää. Niukat voimavarat eivät salli jokaisen seurakunnan tarjoavan kattavaa toimintaa omin voimin. Siksi yhteistyö ja toiminnan koordinointi ovat työn kehittymisen kannalta keskeisiä.

Kiinankieliset kehittivät nettityötä sekä työtä lasten parissa

Kiinankielistä kristillistä seurakunta- ja lähetystyötä tehdään pääkaupunkiseudulla asuvien kiinalaisten parissa. Työssä korostetaan vuorovaikutusta suomalaisten ja muiden maahanmuuttajien kanssa. Työn kotipesä on Kallion seurakunta ja päätoimipisteenä Alppilan kirkko. Kiinankielinen työ kokoaa myös espoolaisia ja vantaalaisia omakieliseen toimintaan, erityisesti jumalanpalveluksiin.

Kiinankielinen Valokuoro esiintyi Alppilan kirkossa sanajumalanpalveluksessa 12.11.2017. Kuva: Ruth Zjang.

Jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä on hiukan noussut ja oli yli 100. Nuoria perheitä ja opiskelijoita kokoavaa toimintaa on Espoon Otaniemessä ja Leppävaarassa sekä Vantaalla Kaivosristissä.

Video: Jinyu & Tao Jianlin esiintyivät kiinankielisten joulujuhlassa Otaniemen kappelissa 1.12.2017. Video: Ruth Jie Zjang

Seurakuntatyö on aktiivista ja monipuolista. Seurakuntalaiset ovat mukana toiminnassa vastuunkantajina. Toimintaan osallistuneita kirjattiin viikoittain liki viisisataa.

Toimintavuonna on kehitetty nettityötä sekä työtä lasten parissa. Syksyllä perustettiin lapsikuoro, johon osallistui 25 lasta. Lasten määrän kasvaessa lähelle 50 on pyhäkoulutyön merkitys tärkeä. Ikäryhmittäin toimivia pyhäkouluja oli kolme.
Lisäksi säännöllisesti kokoontuvat toiminnalliset ja hengelliset lasten, nuorten, naisten ja perheiden ryhmät tavoittavat hyvin. Seurakuntatyö järjesti perinteisen Kuujuhlan konsertin, uudenvuodenjuhlan sekä joulujuhlan, niihin osallistui runsaasti ihmisiä. Nämä tapahtumat ovat merkittäviä kiinankielisille ja niiden kautta saadaan kontakti uusiin ihmisiin. Seurakuntatyö ulottuu lisäksi ulkolähetystyöhön tukemalla Aasiassa tehtävää lähetystyötä eri tahojen kautta.

Venäjänkielinen virsikirja toi pysyvyyttä ja lisäsi yhteisöllisyyttä

Helsingin venäjänkielinen työ tarjoaa pääkaupunkiseudulla seurakuntaelämää venäjää äidinkielenään puhuville sekä tukea heidän hengelliselle kasvulleen. Venäjänkielinen työ myös auttaa kotoutumisessa. Työn kotipesänä toimii Matteus församling, ja toimipaikkana on Matteuksen kirkko ltäkeskuksessa. Työntekijöitä on kolme: kaksi pappia ja katekeetta.

Jumalanpalveluselämä vakiintui Matteuksen kirkossa. Viime vuonna seurakunta sai käyttöön pastori Vladimir Blaginin toimittaman uuden venäjänkielisen virsikirjan. Se myös toi pysyvyyden tunnetta venäjänkieliseen seurakuntayhteisöön.
Venäjänkielisiä tavoitettiin myös viikoittain julkaistulla sähköisellä uutiskirjeellä sekä muilla viestimillä. Uutiskirjeen tilaajia oli 380.

Vapaaehtoisten sitouttamista on vahvistettu osallistamalla heitä venäjänkielisen seurakuntatyön kehittämiseen sekä tarjoamalla koulutusta.

Yhteistyö Espoonlahden seurakunnan venäjänkielisen työn kanssa on jatkunut tiiviisti kuluneena vuonna. Nuorten rippikoululeirin lisäksi yhdessä järjestettiin kevään perheleiri sekä syksyn naistenleiri. Yhteistyötä on tehty Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan, Vuosaaren seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Venäjänkielisessä työssä toimi useita työharjoittelijoita. He tutustuivat suntion tehtäviin Matteuksen kirkolla. Merkittävä resurssi venäjänkielisessä työssä ovat olleet vapaaehtoiset. Loppusyksystä 2017 ryhmä vapaaehtoisia avasi venäjänkielistä työtä esittelevän nettisivuston.

Venäjänkielisessä työssä pyritään reagoimaan nopeasti uusiin haasteisiin. Siinä tarvitaan seurakuntien tukea. Työssä kokeiltiin uusia toimintamuotoja, jotka toivat uusia osallistujia. Samalla pystyttiin ylläpitämään Matteuksen kirkolla käynnissä olleet ryhmät ja vakiintuneet toiminnat. Vakiintuneita toimintoja ovat mm. rippikoulu, aikuisrippikoulu, nuorten ja perheiden illat.

Espoon seurakunnat ovat myöntäneet lisämäärärahan työntekijäresurssin lisäämiseksi venäjänkieliseen seurakuntatyöhön vuodelle 2018.

Vironkielisessä työssä kasvupotentiaalia

Helsingin vironkielinen seurakuntatyö tarjoaa pääkaupunkiseudulla asuville virolaisille mahdollisuuden kuulla Jumalan sanaa, vastaanottaa sakramentteja ja saada sielunhoitoa omalla äidinkielellään sekä saada tukea kotoutumiseen.

Toimintaan ovat tervetulleita mukaan myös kaikki Virosta, sen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet ei-virolaiset. Vironkielisen seurakuntatyön kotipesä on Kallion seurakunta ja siellä Alppilan kirkko. Työtä koordinoi ja hoitaa kanttori, palkkiotoimiset vironkieliset papit ovat hoitaneet messut ja rippikouluopetuksen.

Toiminnassa on erityisesti panostettu tiedottamiseen somen ja vironkielisten yhteistyötahojen kautta. Uusia osallistujia on tullut mukaan toimintaan. Seurakuntalaiset ovat olleet aktiivisesti toteuttamassa seurakuntatyön toimintaa muun muassa vapaaehtoistyön kautta.

Uutena toimintana alkanut lauluryhmä Säde on rikastanut messuelämää ja tapahtumia. Vuoden yhtenä kohokohtana oli Viron itsenäisyyspäivän konsertti, jossa yleisöä oli paikalla lähes 420. Toimintakertomuksessa todetaan, että vironkielisessä seurakuntatyössä on vahva kasvupotentiaali.

Espoossa vironkielellä pidettiin muun muassa aikuisrippikoulu ja palveltiin seurakuntalaisia omalla kielellä toimituksissa. Tuljak-piiri kokoontui Suvelan kappelissa. Piiri teki retken Alppilan kirkolle vironkielisen seurakuntatyön kutsumana. Espoonlahden kirkossa pidettyyn Vennad Reinarun joulukonserttiin 5.12. osallistui noin 120 kuulijaa.

Toimintaa myös eksoottisemmilla kielillä

Espoon seurakunnilla on ollut pääkaupunkiseudulla yhteisesti kustannetun arabian-, englannin- ja kiinankielisen työn lisäksi toimintaa muun muassa burman, khmerin, lingalan, swahilin, khmerin, urdun, venäjän ja viron kielillä. Näiden lisäksi on järjestetty kaksikielistä toimintaa, jossa suomen kielen rinnalla käytetään englantia tai jotain muuta kieltä. Toimintamuotoja ovat olleet messut ja jumalanpalvelukset (urdunkielinen Kauklahdessa, venäjänkielinen Leppävaarassa, kaksikielinen suomen- ja englanninkielinen Matinmessu Matinkylässä), kerhot ja leirit.

Espoon hiippakunnan myöntämällä 12 800 euron suuruisella avustuksella on toteutettu kaksi erityisnuorisotyön Colourful Espoo -leiriä turvapaikanhakijoille tai jo oleskeluluvan saaneille nuorille sekä kaksi suomenkielen keskusteluryhmää. Toiminnan järjestelyistä ovat vastanneet Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyöntekijät.

Jaettu taloudellinen vastuu

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ovat rahoittaneet arabian-, englannin- ja kiinankielisen työn pappien virat yhteisesti. Toimintavuonna yhteisesti maksettavan työn maksuosuudet jakautuivat seuraavasti: arabiankielinen työ (70 000 euroa) Helsinki 73% ja Vantaa 27%, kiinankielinen työ (70 000 euroa) Espoo 33% ja Helsinki 67%, englanninkielinen työ (70 000euroa) Helsinki 60%, Espoo 22% ja Vantaa 18% sekä Kauniaisten sekä Kauniaisten seurakuntayhtymän osuus 2000 euroa. 
Eri seurakuntayhtymät rahoittavat lisäksi omaa venäjän-, viron- tai arabiankielistä työtä, myös ne ovat mukana pääkaupunkiseudun vieraskielisen seurakuntatyön kokonaiskoordinaatiossa.

Yhteisesti koordinoidun vieraskielisen seurakuntatyön kulut Espoon osalta olivat vuonna 2017 seuraavat: englanninkielinen työ 22 % (osuus 14 960 euroa) ja kiinankielinen työ 33 % (osuus 23 100 euroa). Espoo ei rahoittanut arabian-, venäjän- ja vironkielistä työtä sopimuspohjaisesti, mutta seurakuntayhtymän monikulttuurisuustyö osallistui toiminnan taloudelliseen tukemiseen muilla tavoin, etenkin kattamalla leirien järjestämiseen liittyviä kuluja.

Osa Espoon seurakuntien strategisia linjauksia

Vieraskielinen työ liittyy Espoon seurakuntien strategiaan. Lisäksi toiminnassa on huomioitu lapsivaikutukset. Vieraskieliseen seurakuntatoimintaan osallistuu kaikissa kieliryhmissä perheitä ja lapsille on suunnattu omaa toimintaa, esimerkiksi pyhäkouluja, retkiä ja musiikkitoimintaa.

Uusi englanninkielisen työn kehityshanke 2018–2022 hyväksyttiin seurakuntayhtymien luottamuselimissä syksyllä, ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin 26.10.2017.

Espoon seurakuntayhtymän edustajat neuvottelukunnassa ovat Esa Malkamäki ja yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2017 yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Helsingin seurakuntayhtymästä.

Tiivistelmä toimintakertomuksesta: Eija Harju


Artikkelin kuvat ja video:

  • Uutisen nostokuva: Venäjänkielisten leirillä melottiin Hilassa kajakeilla 21.5.2017. Kuva: Vadim Rozhnovskiy.
  • Ryhmäkuva maahanmuuttajien talvileiriltä 2018 Hilan kurssikeskuksesta. Kuva: Sizar Jaghlassian.
  • Valokuoro esiintyi sanajumalanpalveluksessa Alppilan kirkossa 12.11.2017. Kuva: Ruth Jie Zjang.
  • Jinyu & Tao Jianlin esiintyivät kiinankielisten joulujuhlassa Otaniemen kappelissa 1.12.2017. Video: Ruth Zjang.
  • Helsingin venäjänkielisen työn Matteuksen kirkon adventtikonsertti 8.12.2017, jossa esiintyivät mm. venäjänkielisen työn (kuvassa) ja Matteuksen seurakunnan kuorot. Kuva: Vladimir Blaginin.
  • Vironkielinen Raamattu. Kuva: Dagmar Õunap.
  • Viron itsenäisyysjuhlaa vietettiin Alppilan kirkossa 11.2.2017. Kuva: Dagmar Õunap.

 

« Uutislistaukseen