Tuomiokirkon historiaa

Tuomiokirkon historiaa

Pysyvää asutusta alkoi muodostua Espooseen 1200-luvun alkupuolella. Alueen väestö kuului aluksi 1200-luvulla perustettuun Kirkkonummen emäseurakuntaan. Espoo irtautui tiettävästi omaksi kappeliseurakunnakseen 1300-luvun puolivälissä. Espoon seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen 1458.

Espoon tuomiokirkko on nähnyt ympärillään elämää yli 500 vuotta. Kirkon täsmällistä ikää on vaikea määritellä. Seurakunta sai ensimmäisen nimeltä tunnetun kirkkoherran, Henricuksen, vuonna 1458. 500-vuotisjuhlia vietettiin tämän perusteella vuonna 1958.

Espoon nykyisen harmaakivikirkon paikalla oli 1350-1360 -lukujen vaihteessa puukirkko, joka oli käytössä aina kivikirkon rakentamiseen asti.

Rakennusmateriaalina käytettyjen puiden vuosilustoja on tutkittu. Dendrokronologiset tutkimukset tehtiin tellinkipuista ja arkeologisista löydöistä. Tutkituista puunäytteistä vanhimmat olivat 1300-luvulta ja ne ovat palvelleet 1300-luvun loppupuoliskolla vankkoina hirsinä jossakin tavanomaista merkittävämmässä rakennuksessa, mahdollisesti jopa kivikirkkoa edeltäneessä puukirkossa. Suurin osa näytteistä oli 1400-luvulta ja näistäkin 1400-luvun puoliväliin ajoitetut olivat peräisin jostain kivikirkkoa vanhemmasta rakennuksesta. Tutkijoiden tämän hetken tietämyksen mukaan kirkon valmistuminen ajoittuu 1480-1490-lukuihin.

Espoon tuomiokirkosta, keskiaikaisesta kivikirkosta, on säilynyt rakennuksen alkuperäisinä osina vain runkohuoneen länsi- ja itäosa, mutta ne hallitsevat kirkkoa edelleen sekä ulkoa että sisältä. Rakennukseen kuului tuolloin runkohuoneen lisäksi pienempi sakastitila ja asehuone.

Espoon tuomiokirkko on pitkän historiansa aikana kokenut myös tuntuvia muodonmuutoksia. Kirkossa on ollut keskiajalla pääalttarin lisäksi kaksi sivualttaria, jotka ovat olleet tiettävästi etelä- ja pohjoispuolen pilareiden luona. Kirkon alkuperäinen alttaripöytä tuhoutui suurelta osin 1694, jolloin sen tilalle muurattiin uusi alttaripöytä. Uusi kuoriaita ja saarnatuoli hankittiin 1690-luvun alussa.

Keskiaikaiset maalaukset kalkittiin valaistuksen parantamiseksi vuonna 1791 ja vasta 1931 kirkon korjauksen yhteydessä ne palautettiin. Kirkkorakennuksen asehuone purettiin vuosien 1804-1806 välisenä aikana. Kirkko muutettiin ristikirkoksi vuonna 1821-1823. Silloin purettiin alkuperäiset etelä- ja pohjoisseinät sekä kolme keskimmäistä holvia.

Nykyinen kellotapuli valmistui 1767. Tapulin alaosa on harmaakiveä ja yläosa, joka on jonkin verran muuttunut alkuperäisestä, on puurakenteinen. Kolmesta Tukholmassa valetusta kellosta suurin on vuodelta 1765, keskimmäisessä ja pienimmässä kellossa on vuosiluku 1736. Espoon kirkon ympärillä on historiallinen hautausmaa-alue.

 

Alkuperäisestä kirkosta ovat jäljellä itä- ja länsiosat, missä keskiaikaiset maalaukset ovat näkyvissä. Viimeisimmän restauroinnin yhteydessä 1981-1982 alttari siirtyi kirkon kuorin päädystä lähemmäksi seurakuntalaisia ja kärsivää Kristusta esittävä puuveistos palautettiin takaisin kirkon keskeisimmälle paikalle. Samalla suoritettiin kirkon arkeologiset tutkimukset. Lattian alle haudattujen espoolaisten luut kätkettiin uudestaan kirkkomaan multiin.


 

Kahden seurakunnan kotikirkko

Espoon kirkko on rakennettu komean kylänmäen rinteeseen. Se seisoo järven ja mereen laskevan joen vieressä Kuninkaantien tuntumassa. Kirkon mukaan nimetty Kirkkojärvi kuivattiin 1960-luvulla Turun moottorien rakennustöiden vuoksi.

Kirkon lähiympäristöä on kohdeltu arvostaen. Ainoa mittavampi uudisrakennus kirkon lähellä on seurakuntatalo, joka yhdessä kirkon kanssa palvelee seurakuntalaisia. Espoon hallinnollinen keskus on jonkin verran etäämpänä joen vastakkaisella rannalla.

Espoon tuomiokirkko on kahden seurakunnan kotikirkko, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin. Joka sunnuntai kirkossa vietetään molempien seurakuntien jumalanpalvelukset ja kasteet. Hiippakunnan toiminta tuo kirkkoon pappisvihkimykset ja muut läheisesti hiippakunnan jumalanpalveluselämään kuuluvat tilaisuudet.

Uusi Espoon hiippakunta aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2004. Samalla vanhasta Espoon kirkosta tuli Espoon tuomiokirkko. Juhlapäivänä julkistettiin kirja, joka kertoo kirkon 500-vuotisesta taipaleesta. Espoon kirkko pitäjänkirkosta tuomiokirkoksi -nimisen kirjan ovat tehneet yhteistyössä Espoon perinneyhdistys Aurora ry ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

Lisätietoja: Espoon kirkko pitäjänkirkosta tuomiokirkoksi. Espoon perinneyhdistys Aurora ry; julkaisuja 3. Espoo 2003.


Julkaisuja Espoon kirkosta:
Knut Drake, Espoon kirkko, viisi vuosisataa. Tammisaari 1958.
Markus Hiekkanen, Polvesta polveen täällä. Lappeenranta 1988.
Eeva Ojanen, Espoon seurakuntahistoria. Lappeenranta 1990.
Välähdyksiä keskiajasta. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 6. Espoo 1999.