Mari ja Daniel Nummela

Mari ja Daniel Nummela

Paikka: Japani

Aika: Nummelat ovat toimineet lähetystyössä Japanissa vuodesta 2009. Tällä hetkellä Koben kaupungissa.

Lisätiedot:

Daniel toimii Hat-Koben seurakunnan pappina; saarnaa ja opettaa sekä hoitaa erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Mari on sosiaalityöntekijä ja opettaja. Hän keskittyy erityisesti seurakunnan lapsi- ja naistyöhön vetämällä erilaisia seurakunnan piirejä. Lapset Emma, Aada ja Onni käyvät kansainvälistä koulua.

Ev.lut. Kansanlähetys on tehnyt työtä Länsi-Japanin ev.lut.kirkon (LJELK) työyhteydessä jo vuodesta 1968. Työ Japanissa on pääosin pioneerityötä, jonka tavoitteena on luterilaisten seurakuntien synnyttäminen. Tähän pyritään mm. henkilökohtaisin keskusteluin sekä pitämällä jumalanpalveluksia, pyhäkouluja, evankelioimistilaisuuksia ja tukemalla radiotyötä. Suhteita japanilaisiin luodaan esimerkiksi englanninpiireissä ja naisten ruuanlaittopiireissä. Tarkoituksena on alusta pitäen ollut kouluttaa kansallisia työntekijöitä seurakuntien työhön. Stipendiaattimme opiskelevat teologiaa Koben luterilaisessa seminaarissa ja sijoittuvat valmistumisensa jälkeen seurakuntatyöhön LJELK:n osoittamaan paikkaan.

Kristillisen vähemmistön ollessa maassa pieni, 2,3 %, japanilaiset kristityt toivovat edelleen mm. ulkomaisten raamatunopettajien, pappien ja muiden seurakuntatyöntekijöiden läsnäoloa seurakuntatyössä.

www.sekl.fi

Japani -  esi-isien henkien palvontaa ja high techia

Japanin yhteiskunta on pintapuolisesti monia länsimaita vastaava. Elämään vaikuttavat kuitenkin vahvat uskonnolliset siteet ja monet, painostavat velvollisuudet. Japanin korkeat itsemurhatilastot ja henkiset ongelmat kertovat pahoinvoinnista taloudellisesti hyvinvoivan kuoren alla.

Buddhalaisuus ja shintolaiset uskomukset ovat Japanissa vaikuttavia uskontoja. Käytännössä noin 80 prosenttia japanilaisista kuuluu shintolaisuuteen, ns. folk shintoon, vaikka harvemmat liittyvät erityisiin shintolaisuuden instituutioihin. Japanilaiseen perinteiseen ajattelumalliin kuuluvat mm. edesmenneiden henkien ja luonnon henkien palvonta sekä näiden henkien miellyttämisen laiminlyönnistä johtuva syvä pelko. Japanilaista yhteiskuntaa leimaa myös yhteiskunnassa menestymisen ja merkittävä velvollisuuden vaatimus.

Shintolaisen ajattelun mukaan eri puolilla ja olomuodoissa ilmenevän kami-jumaluuden palvontaa tulisi noudattaa tunnollisesti. Shintolaisuuden jumaluuskäsitys perustuu monenlaisten asioiden jumaluuteen (kami), tämän jumaluuden palvontaan sekä eri asioiden yhteyteen ja yhteenkuuluvaisuuteen. Jumaluutta voivat edustaa mm. kivet, kasvit, paikat ja ihmiset. Ne voidaan yhdistää kamin alle sen perusteella, että ne sijaitsevat samassa maailmassa. Shinto-ajattelun mukaisesti kami on potentiaalisesti yhdistynyt kaikkeen. Se syleilee japanilaista joka puolelta, sitoen näin yksittäisen ihmisen vahvasti kaikilla elämän osa-alueilla ideologiaan kuristavan otteen kaltaisesti.

Vapautuessaan esi-isien henkien ja kami- järjestelmän peloista, japanilainen saattaa menettää ystäviensä tai sukulaistensa hyväksynnän. Hän saattaa myös kokea vainoa, joko väliaikaisesti tai pidempään. Henkien palvontaan liittyy voimakasta koston pelkoa, mikäli kamia "ei kunnioita" eli miellytä. Japanilaisille tuttu tapa ovatkin esimerkiksi päivittäiset esi-isien henkien palvontarituaalit butsudanin eli alttarin edessä.

Japanissa on noin 81 000 shinto-pyhäkköä ja 85 000 shinto-pappia. Palvottavia henkiä on miljoonia. Jopa syöpähoidoilla on oma kaminsa, jumaluutensa. Henkienpalvonta ja kami-ajattelu on aikojen saatossa liittynyt myös monin japanilaisiin perhejuhliin. Palvonnan perusyksikkö onkin shintolaisuudessa perhe. Tämän vuoksi japanilainen kristitty saattaa tulla perusteetta syytetyksi siitä, että uskoessaan Raamatun periaatteisiin hän halventaa yhteiskuntaansa, velvollisuuksiaan sen jäsenenä sekä japanilaisuuden perheperinteitä. Suvaitsevaisuuden taso vaihtelee. Silti shintolaisuus nähdään monesti japanilaiseen elämäntapaan kuuluvana osana. Eräänkin kristityn japanilaisrouvan mies tyytyi selittämään nolon näköisenä sukulaisilleen vaimostaan tulleen "jaso",  mikä on perinteinen pilkkanimitys kristityistä.

Kristittyjä arvioidaan olevan maassa noin 2,3 prosenttia väestöstä. Shinto-ajattelun mukaan kristinusko on länsimainen uskonto, jonka tarkoituksena on yritys tuhota japanilainen kulttuuri. Toisaalta japanilaisen uskoontulo sekä siitä johtuvat positiiviset muutokset usein saavat myös ihmettelyä osakseen sekä herättävät ympärillä olevia itsenäisempään pohdintaan. Monesti onkin käynyt niin, että yhden uskoontulo johtaa myös läheiset arvostamaan pakkopaidasta vapautumista sekä kyseenalaistamaan lukuisten pelkojen hallitseman järjestelmän. Ovena suurempaan kiinnostukseen kristinuskon sanomaa kohtaan Japanissa – näennäisesti ironisesti –  voidaankin pitää juuri yksittäisten japanilaiskristittyjen kompromissitonta uskoa ja rohkeutta painostuksen edessä.

 

Yhteystiedot:

Nummelat kirjoittavat blogia viikottain: www.nummelat.fi

Sivuston lukeminen vaatii kirjautumisen:
tunnus: japani
salasana: nummelat