« Takaisin

Äijät jo 30 vuotta aarrejahdissa

Miestenpiiri Aarteenetsijät kokoontuu pari kertaa kuukaudessa. Aarteenetsijät ovat tavallisia miehiä, joita elämä on siunannut, murjonut ja muokannut. Ryhmä juhlisti 30-vuotista taivaltaan marraskuussa Kalajärven kappelilla.

Aarteenetsijät aloitti toimintansa Myyrmäen uimahallin tilaussaunassa. Sauna oli etenkin alussa toiminnan keskiössä, sillä haluttiin löytää tapa kohdata tavallisia ihmisiä. Sauna on muutenkin ympäristönä suomalaiselle luonnollinen paikka raottaa myös sisintään.
- Meillä miehillä itsensä avaamisen kynnys on aika korkea, Ensio Klemi muistelee toiminnan alkuaikoja. Hän on myös yksi ryhmän perustajista.  

Ryhmää oli perustamassa Ensio Klemin lisäksi puolenkymmentä miestä. Osa heistä on jo menehtynyt. Mukana häärivät yhä ikänestori Jaakko Pekkanen, sekä alusta asti priimusmoottorina toiminut Hannu "Hanski" Kiili. Hänen osuutta toiminnan pyörittämisessä kiiteltiin monissa puheenvuoroissa Kalajärven kappelilla.

"Ei tässä mitään enkeleitä olla"

Kalajärven kappelilla kuultiin lukuisia henkilökohtaisia kertomuksia toiminnan merkityksestä.
- Aarteenetsijät on minulle hengellinen koti. Olen voinut palata takaisin ryhmään elämän harhapoluille poikkeamisten jälkeenkin.

Ryhmän perusajatus on, että miehet voivat turvallisessa ympäristössä jakaa tuntojaan niin halutessaan. Yhtä tärkeää on oikeus olla hiljaa ja kuunnella.

"Tämä piiri saattaa joskus olla sanaton saarnatilaisuus. Vaikka kukaan ei puhuisi uskonasioista, tiedämme tulleemme koolle, koska Jeesus on meille rakas." Näin kiteytettiin Aarteenetsijöistä tehdyssä artikkelissa Sana-lehdessä vuodelta 1990.

Miesten kertomuksissa toistuvat usein vastoinkäymiset.
- Ei tässä mitään enkeleitä olla oltu, 88-vuotias Jaakko Pekkanen muistuttaa.
- Tavallisia miehiä, joita elämä on siunannut, murjonut ja muokannut. Miehiä, joita usko yhdistää.

Talkoita ja laulua

Toiminnan alkuaikoina retket ja talkootyöt olivat Aarteenetsijöiden toiminnassa tärkeässä osassa. Seurakuntamatkoja tehtiin Suomessa ja myös esimerkiksi Tallinnassa. Se toi mukanaan Virossa sijaitsevan Haljalan kirkon kunnostusprojektin. Kirkkoa äijät kunnostivat paikallisten seurakuntalaisten kanssa. Ensimmäisessä talkooprojektissa suomalaisten laskennallinen työosuus oli 500 miestyötuntia. Myöhemmin tehtiin toinenkin varsin mittava projekti.

-Talkoot ovat nyt jääneet vähemmälle, kun keski-ikä on noussut ja osa rakennusalan ammattilaisistamme on valitettavasti poistunut keskuudestamme, Hannu Kiili kertoo.

Toiminta elää ajassa ja hakee uusia muotoja. Musiikki on noussut keskeisempään rooliin puhumisen ja jakamisen rinnalle. Aarteenetsijöiden laulua on voinut ihastella monena vuotena SyysMatin markkinoilla.

- Laulumme tarkoituksena ei ole esittää, vaan todistaa Kristuksesta, Kalajärven kappelilla kommentoitiin.
- Mutta onhan se sykähdyttävän kuuloista, kun äijäkööri ääntään säästämättä kajauttaa uskontunnustuksensa, vastakommentoi erään osallistujan vaimo.

Tutuksi tullut piiri on miehille tärkeä suojamuuri.
"Saan täältä voimaa elämään. En ole mikään korkeantason uskovainen. Mutta jos uskovaisella tarkoitetaan sellaista, joka tarvitsee Vapahtajaa ja uskoo Jumalaan, niin silloin olen uskovainen." Näin kertoo Sana-lehden juttu vuodelta 1990.

Iloa palvelutalojen asukkaille

Aarteenetsijöiden esiintymiset SyysMatin markkinoilla ovat tuoneet mukanaan uuden aluevaltauksen.  Sairaalatyön pastori Terhi Muilu-Teinonen vaikuttui miesten laulamisesta ja kehitteli lauluryhmän vetäjän Kari Jutilan kanssa tilaisuuksia, joissa Aarteenetsijät käyvät palvelutaloissa laulamassa.

Näitä tilaisuuksia jatketaan edelleen. Ja muitakin esiintymistoiveita harkitaan tapauskohtaisesti.

  • Tänä vuonna Aarteenetsijöiden arki on jatkunut normaalisti. Maanantaisin parittomina viikkoina kokoonnutaan Espoon tuomiokirkon Pitäjäntuvassa klo 19. Pari kertaa vuodessa kokoonnutaan rantasaunailtaan Hvittorpiin.
     
  • Lue lisää Aarteenetsijöistä

Teksti ja kuvat:
Jouni Liimatainen