Konfirmaatio
Kuva:Eija Harju.

Konfirmaatio

Konfirmaation merkitys

Saatuaan rippikoulussa opetusta nuori lausuu konfirmaatiossa saman uskontunnustuksen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat jo kastetilaisuudessa.

Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee uskon vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan ja konfirmoitavat siunataan apostolisella siunauksella.

Rippikoulun käytyään nuori saa oikeuden kirkolliseen vihkimiseen, eli kirkkohäihin.
Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin täytettyään 18-vuotta. Kirkollisissa vaaleissa nuori saa äänioikeuden jo 16-vuotiaana.

Konfirmaation edellytykset

Konfirmoitavien tulee olla kastettuja kirkon jäseniä, jotka ovat saaneet opetusta rippikoulussa.

Aikuisen kastetoimitus sisältää myös konfirmaation. Rippikouluaikana kastettu nuori voi kuitenkin osallistua yhteiseen konfirmaatioon rippikouluryhmänsä kanssa. 

Klikkaamalla saat lisätietoa rippikoulusta ja aikuisrippikoulusta.

 

Konfirmaation käytännön järjestelyt

Konfirmaatio toimitetaan kirkossa joko pian rippikoulun intensiivijakson jälkeen tai vasta myöhemmin. Konfimraatio voi olla joko seurakunnan pääjumalanpalveluksen yhteydessä sunnuntaina, tai sitten erillisenä omana tilaisuutenaan. Konfirmaatiossa kirkkosali on yleensä varsin täynnä, joten sukulaisten ja ystävien kannattaa tulla kirkkoon ajoissa.

Kirkossa rippikoululaisen päällä on valkoinen alba. Alban alle on asiallista pukea siistit vaatteet ja välttää esimerkiksi voimakkaita printtitekstejä tai -kuvia, koska ne saattavat näkyä alban läpi. Joka tapauksessa ainakin kengät näkyvät alban alta.

Kummit

Useissa seurakunnissa kummi voi osallistua kummilapsensa siunaamiseen. Kummit olivat läsnä lapsen kastehetkellä. On luonnollista, että myös konfirmaatiossa kummi osallistuu siunaamiseen, sillä kummin tehtävä on toimia vanhempien tukena lapsen tai nuoren kristillisessä kasvatuksessa.Konfirmaatiojuhlassa pappi kehottaa kummeja tulemaan alttarille siunaaman kummilastaan yhdessä rippikouluohjaajien kanssa.

Valokuvaaminen konfirmaatiossa

Valokuvauksen ja videokuvauksen suhteen on syytä kirkossa harjoittaa malttia, jotta konfirmoitavat ja tilaisuuden harras luonne eivät häiriinny. Kuvaaminen tapahtuu omalta paikalta. Parempia kuvia saa yleensä konfirmaatiotilaisuuden jälkeen kirkon pihalla. Konfirmaatiojuhlan päätyttyä voi hyvin palata kirkkosaliin ottamaan vielä lisää kuvia.

Juhla kodissa

Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen on usein tapana viettää kotona rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Juhlavieraita kutsuttaessa kannattaa muistaa erityisesti kummit.

Kotona järjestettävässä juhlassa on hyvä kuunnella nuoren toivomuksia niin tarjoilun kuin ohjelmankin suhteen. Useimmissa seurakunnissa on käytäntönä, että rippikoulun ohjaajat ja isoset voi halutessaan kutsua käväisemään juhlassa tuomaan laulutervehdyksen. Usein isosia on paljon, joten heille ei tarvitse varata tarjoilua. Pelkkä piipahdus riittää. Selkeyden vuoksi on hyvä toimittaa ohjaajille kirjallinen kutsu, jossa käy ilmi juhlapaikan osoite, moneltako kutsu on ja ketkä ovat kutsuttuja. Toki nuori ja hänen perheensä voi kutsua halutessaan vaikka vain oman isosen tai yhden ohjaajista juhlaan.
 

Konfirmaation historiaa

Konfirmaatio ja kaste liittyivät toisiinsa katolisessa kirkossa 300-luvulta alkaen. 800-luvulla ne irtosivat toisistaan erillisiksi toimituksiksi. Vuonna 1439 Firenzen kirkolliskokouksessa päätettiin konfirmaation sakramenttiluonteesta.

Uskonpuhdistaja Luther tarkasteli konfirmaatiota eri näkökulmasta. Lutherin mukaan kaikki pelastukseen tarvittavat välineet saadaan kasteessa. Kastettu tarvitsee ainoastaan uskoa.

Opettaminen auttaa ihmistä uskomaan. Lutherin mukaan opettaminen oli todellinen konfirmaatio, eli vahvistaminen (confirmare, lat. = vahvistaa). Luther kuitenkin säilytti opetuksen jälkeisen siunaamisen ja kätten päällepanon. Konfirmaation merkittävin rooli oli ensimmäiselle ehtoolliselle valmistaminen.

Toisinaan konfirmaatiota on tarkasteltu initiaatioriittinä, porttina aikuisuuteen. Konfirmaation jälkeen suomalaisessa perinteessä nuori on tullut aikuiseksi ja on voinut osallistua aikuisten rientoihin, mm. käydä tansseissa ja käyttää aikuisten vaatteita.

Yli 80 prosenttia espoolaisista 15-vuotiaista käy rippikoulun. Käytännössä lähes kaikki rippikoulun käyneet konfirmoidaan.

Lähteet ja kirjallisuus:
Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset
Rissanen, Antero (toim): Kartalla, rippikoulun käsikirja Rippikouluopas 2001