Professori Antti Laato, opetusneuvos Kalevi Virtanen
Lue 1 Moos. 1-3.
KYSY, KOMMENTOI.
Ainakin kaksi luomiskertomusta
Raamatun alkaa kahdella luomiskertomuksella, joista ensimmäisessä (1 Moos 1:1-2:3) kerrotaan maailman luomisesta seitsemässä päivässä ja toisessa (1 Moos 2:4-3:24) tarkemmin ihmisen luomisesta ja lankeemuksesta. Raamatun tutkijat sanovat nykyisen ensimmäisen kertomuksen olevan myöhäisempi (500- tai 400-luvulta eKr), kun taas lukujen 2 ja 3 traditio on varhaisempi (ei kuitenkaan aikaisemmalta ajalta kuin 900-luvulta eKr). Lukemalla Psalmeja, profeettakirjoja, Sananlaskujen 8. lukua tai Uuden testamentin tekstejä, voidaan löytää vielä uusia luomiskertomuksia. Raamattu on täynnä luomiskertomuksia. Me perehdymme nyt kahteen ensimmäiseen!
Miksi Raamattu alkaa luomiskertomuksilla, eikä vasta kertomuksella Aabrahamin kutsusta?
- Miten kertomusten uskotaan syntyneen?
- Miksi ajallisesti nuorempi on Raamatussa ennen vanhempaa?
- Miksi kertomuksia on kaksi? Miksi yksi ei riittänyt?
- Mihin Israelin kansan peruskysymyksiin kertomukset hahmottavat vastauksia?
Raamatun alkukertomukset eli 1 Mooseksenkirjan luvut 1-11 perustuvat Lähi-idän myytteihin. Ne ovat olleet muinaisen Lähi-idän ihmisen tapa hahmottaa jumalten ja ihmisten välinen suhde. 1 Mooseksenkirjan kirjoittaja tai kirjoittajaryhmä on hyödyntänyt tätä aineistoa, kun hän ilmaisee oman uskonsa siihen, että Abrahamin valinta lähtee käyntiin maailmassa, jota hallitsee vain yksi ainoa Jumala. Tämä Jumala on luonut kaiken ja johtanut tapahtumien kulkua aina Abrahamin elinpäiviin asti. Alkukertomukset kuvaavat yleisiä lainalaisuuksia, jotka vallitsevat maailmassa. Niiden taustalle kätkeytyy ihmiskunnan monituhatvuotinen historia pähkinäkuoressa. Tapahtumia ei voi kuitenkaan siirtää tarkkaan historian aikajanalle. Esim. vedenpaisumuskertomus (1 Moos 6-8) voi ilmentää jääkauden jälkeistä tilaa Välimeren ympäristössä, jossa meri valtaa jatkuvasti uutta tilaa pakottaen ”tietämättömät” ihmiset yhä uudelleen pakenemaan kaaosmeren tieltä. Kielten sekoittaminen (1 Moos 11) taas antaa aavistuksen siitä, että erillään asuvat ihmiset alkavat vähitellen käyttämään kieltä, joka ei enää ole tunnistettavissa. Nykyinen tiede lähestyy näitä tapahtumia ihan toisista näkökulmista käsin. 1 Moos 1-11 antaa kuitenkin tarpeellisen taustan Jumalan pelastushistorialle, joka lähtee käyntiin Abrahamin valinnalla (1 Moos 12).
Mitä tapahtuu, jos luemme luomiskertomuksia raportteina todella tapahtuneesta?
- Miksi jotkut uskovaiset haluavat tehdä näin?
Kun Raamatun luomiskertomuksia ja Lähi-idän luomismyyttejä verrataan toisiinsa, nousevat esiin Raamatun jumalakuvan erityispiirteet.
Ensimmäinen ja tärkein Raamatun korostama asia on monoteismi. On olemassa vain yksi ainoa Jumala, joka on luonut maailman. Muissa teksteissä maailman synty nähdään prosessina, joka johtaa jumalten ja maailman syntymiseen.
Toinen tärkeä korostus on kaaostaistelu-motiivi. Muinaisissa Lähi-Idän luomismyyteissä korostuu ajatus kaaostaistelusta, kun taas Raamatussa Jumala nuhtelee kaaosvesiä, jotka pakenevat pois, ja kuiva maa tulee näkyviin.
Kolmas piirre on luomisen jälkeinen tilanne. Jumala hallitsee täydellisesti luomakuntaansa eivätkä kaaosmahdit uhkaa maailman järjestystä paitsi silloin, kun Jumala itse haluaa kutsua ne esiin.
Neljäs erityispiirre on se, että Jumala on historian Herra. Jumalan toimintaa ja suunnitelmia maailmassa yrittävät sotkea ne ihmiset, jotka ovat vihollisuussuhteessa elämän Luojan kanssa.
Perusajatus:
1 Moos 2-3 keskittyy ihmisen luomiseen ja lankeemukseen, kun taas 1 Moos 1 Jumalan suvereeniin tapaan luoda järjestys kaaoksen keskelle sanansa voimalla. Kertomukset ovat alkujaan olleet erillisiä traditioita, jotka on haluttu yhdistää keskenään toisiaan täydentämään. On nähty tarpeelliseksi aloittaa esitys Jumalan vallalla luoda kaikki ilman minkäänlaista apua toisilta jumalilta. Lähi-idässä pidetyt jumaluudet aurinko, kuu ja tähdet ”tapetaan” pelkiksi valomerkeiksi taivaankannelle ja poistetaan näyttämöltä. On vain yksi Jumala, joka on luonut kaiken ja ylläpitää kaikkea. Tällä johdannolla käydään sitten hyödyntämään runsasta muinaisen Lähi-idän aineistoa 1 Moos 2-11:ssa. Lukija tietää, että vain yksi Jumala johti tapahtumien kulkua luomisesta alkaen aina pelastushistorian alkuun asti, joka käynnistyy Abrahamin valinnalla (1 Moos 12).
Vaikka kirjoittaja on hyödyntänyt muinaisen Lähi-idän myyttistä aineistoa -- joka oli sen aikaista ”tieteellistä” ajattelua -- luo hän oman kokonaisuuden kaikesta. Monoteistinen uskonnäkemys leimaa koko esitystä, ja kaikki tarpeellinen tieto annetaan lukijalle, jotta hän ymmärtäisi, millaisessa maailmassa Jumalan pelastushistoria lähtee käytiin.
Antti Laato, Kalevi Virtanen
LUE 1 MOOS 1-3, KYSY, KOMMENTOI
SÄHKÖINEN LOMAKE OIKEANPUOLEISELLA PALSTALLA.