KAIKKI TULKITSEVAT, SINÄKIN
Taustaa keskustelulle 29.3. 2012 klo 19.00.
Esimerkki 1
Radiossa on menossa kristillinen kontaktiohjelma, johon kuuntelijat voivat soittaa ja kysyä. Ohjelman juontaja aloittaa usein vastauksensa sanomalla: ”Katsotaan, mitä Herra sanassaan sanoo”. Tämän jälkeen hän poimii esiin erilaisia Raamatun jakeita ja muodostaa niiden pohjalta vastauksen. Ajatellaan, että juontaja kävelee juuri nyt ovesta sisään, mitä hänelle voisi tai pitäisi sanoa?
Esimerkki 2
Olemme Kaliforniassa vuoristossa ja meneillään on yksi USA:n suurimmista vuotuisista juhlista eli Kiitospäivä. Joku paikallinen seurakunta tarjoaa ilmaisen kiitospäivän aterian, osallistumme siihen ja kysymme sen jälkeen seurakunnan ilmeiseltä johtajalta, mihin tunnustuskuntaan tai kirkkoon hänen seurakuntansa kuuluu? Hän katsoo hämmästyneenä ja vastaa: ”En ymmärrä, mitä kysyt. Olemme täysin itsenäisiä, emme kuulu mihinkään, me otamme kaikki ohjeet ja ajatukset suoraan Raamatusta. Me olemme raamatullisia sanan varsinaisessa merkityksessä.”
Vain kaksi tapaa
Monesti tuntuu, että on olemassa vain kaksi tapaa suhtautua Raamattuun. On niitä, jotka sanovat kaikessa noudattavansa Jumalan sanaa ja sitten on niitä, jotka muokkaavat sitä tulkinnallaan. Yleinen ajatus näyttää olevan, että noudattajat ovat uskollisia Raamatulle, tulkitsijat eivät. Toisille siis Raamattu on auktoriteetin kohde, toisille vain tulkinnan lähde.
Väite 1: Kaikki tulkitsevat. Juuri tulkinta osoittaa, että Raamatun auktoriteetti tunnustetaan.
Miksi näin on:
Kristitty elää aina menneen ja nykymaailman välisessä jännitteessä
Menneisyyden maailma:
Raamattu ei ole yhden ihmisen oman mielikuvituksensa pohjalta kirjoittama sci-fi-kirja, vaan sen tekstit ovat syntyneet tiettynä aikana, tietyssä kulttuuripiirissä
Tekstin merkitys on se, jonka sen kirjoittajat antoivat sille
Lukijan on yritettävä lukea tekstiä antiikin ihmisen silmin
Kristinusko on historioitsijan uskonto
Lukijan maailma:
Lukija ymmärtää tekstejä oman aikansa ja kulttuurinsa ihmisenä, mutta silti
Arkikokemuksen valossa voimme tiettyyn rajaan asti ymmärtää toisiamme
Tulkintatraditio välittää myös alkuperäisiä ajatuksia
Nykyajan ja antiikin maailmassa on myös paljon samaa, mikä mahdollistaa ymmärtämisen
Menneisyyden ja lukijan maailma
Raamatun tekstin merkitys syntyy kohtaamisessa tekstin ja sen lukijan välillä
Raamatun tekstin alkuperäistä merkitystä ei voi sellaisenaan siirtää nykyaikaan
Kantaako jokainen raamattuargumentaatio tulkitsijansa ”agendaa”
Onko tulkinnalle muita kriteereitä kuin vastaavuus kirjoittajan tarkoittaman merkityksen kanssa
Luottamus/usko (pistis), että tulkinta ei tuhoa Raamattua, vaan tekee sen eläväksi yhä uusissa tilanteissa
Laulakaa Herralle uusi laulu (Ps 96:1)
Väite 2: On väärin ajatella, että toiset ottavat Raamatun kokonaisena ja toiset leikkaavat siitä pois sen, mikä ei sovi heidän ajattelunsa raameihin. Kaikki leikkaavat ja jättävät pois.
Väite 3: Jos tulkinnan pitää aina noudattaa traditiota, ajatellaan, että auringon alla ei koskaan synny mitään uutta, ts kaikki kysymykset ja asiat olisivat olleet olemassa jo tekstin kirjoittamisen aikana.
Esimerkki: Mitä homokeskustelu paljastaa Raamatun käytöstä? Esimerkkeinä Päivi Räsänen ja Yhteys-liike.
Lue Room 1:18-32
......