Ehdokas Pentti Tepsa  

Olen 60-vuotias pappi, naimisissa ja kahden aikuisen isä. Olen kotoisin Lapista. Opiskelin Helsingin yliopistossa ja asuin silloin 10 vuotta pääkaupunkiseudulla. Tunnustan olevani luontoihminen, mutta viihdyn myös kaupunkimiljöössä sekä kulttuurin ja liikunnan parissa. Olen toiminut kirkkoherrana yli vuosikymmenen ja harjaantunut niin muutosjohtajana kuin seurakunnan perustehtävän turvaajana. Työssäni luotan ihmisten kuuntelemiseen ja läsnäoloon.

1. Miten uudistaisit ja kehittäisit Leppävaaran seurakuntaa?

Seurakunnan on löydettävä perustehtävänsä, ihmiset ja evankeliumi aina uudestaan, jotta se voi uudistua, säilyä tuoreena ja kiinnostavana. ”Ajat olemme me”, ja yhdessä voimme olla myös muutos, jos niin haluamme. Johtajana haluan varata aikaa ja mahdollisuuksia kuuntelemiseen ja läsnäoloon, joka usein parhaiten mahdollistaa koko työyhteisön ja vapaaehtoisten matkaan lähtemisen kullekin sopivalla tavalla. Epäilemättä moni asia Leppävaaran seurakunnassa toimii hyvin ja vahvuuksista on syytä iloita. Muutos lähtee siitä, että yhdessä havahdumme näkemään kehittämisen tarpeita pieniä tai suuria.

2. Millainen yhteisö haluaisit Leppävaaran seurakunnan olevan?

Raamatulliset vertaukset, jotka viittaavat seurakuntaan, puhuvat yhteisöstä. Isä meidän -rukouksessakin pyydämme me-muodossa: ”Anna meille”. Haluaisin Leppävaaran seurakunnan kehittyvän jumalanpalveluksen, kristillisen kasvun ja keskinäisen huolenpidon yhteisönä, joka on kiinnostunut tavoittamaan myös ulkopuolisiksi itsensä kokevia.

3. Millaisen kirkkoherran Leppävaara sinusta saisi?

Olen mielestäni hyvä viestijä. Kirjoitan mielelläni. Informaatiota ja ideoita virtaa eri medioissa, niistä on mukava yhdessä etsiä tietoa ja toimivia käytäntöjä myös seurakunnan hyväksi.

Printtimedian ja sähköisen viestinnän lisäksi monet somealustat ovat tärkeitä seurakunnallisen läsnäolon ja vaikuttamisen paikkoja. Pidän itse blogeja ja olen Facebookissa, X:ssä, Instagramissa ja TikTokissa. Ehkä seurakunnan tehtävä on myös somessa olla armon ja kunnioittavan vuorovaikutuksen puolestapuhujana.

Olen mielestäni hyvin kielitaitoinen. Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Hengellisesti minua puhuttelee eniten hiljaisuuden rukousperinne, jumalanpalveluselämä ja Raamatun harrastaminen eri muodoissa. Arvostan hiljaisuuden retriittejä kaupunkiympäristössä tai vaikkapa erämaassa. Seurakuntatyössä haluan rohkaista rukoukseen.

Olen mielestäni hyvä verkostoitumaan kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, herätysliikkeitä ja hengellisiä järjestöjä unohtamatta. Erityisesti diakonian, kasvatuksen ja nuorten asioissa kaupungin suunta on tärkeä. Nuoret ovat meille yhteinen mahdollisuus.