Olarin kirkkohankkeen vaiheita

Kirkon paikkaa etsitään.

Niittykummun kappeli 1990-luvulla.   Niittykummun kappelin sisäkuva, jossa se on vielä kirkkona.

Etelä-Espoon seurakunnan perustamisen 1.1.1964 jälkeen seurakunnan väliaikaisena kirkkona toimi vuonna 1948 Espoon seurakuntien haltuun siirtynyt Niittykummussa sijaitseva pieni puinen kirkko nykyiseltä nimeltään Niittykummun kappeli. Kuvat: Olarin seurakunnan arkistot.

Kappelissa oli tilat 90 hengelle ja seurakunnan kasvaessa kirkon tilat kävivät hyvin nopeasti liian pieniksi. Olarin seurakuntakodin tilat hankittiin v. 1971, Matinkylän seurakuntatalo (myöhemmin Matinkappeli) valmistui 1977 lopulla. Lisäksi kirkkoherranvirasto sijaitsi kerrostalossa Niittykummussa.
Valtioneuvosto edellytti Etelä-Espoon seurakunnan perustamista koskevassa päätöksessään, että seurakunnalle on rakennettava kirkko viiden vuoden kuluessa. Odotusajasta tuli paljon pidempi...

Espoon seurakunnalla oli vuodesta 1953 lähtien nykyisen Länsiväylän eteläpuolella sijaitseva 4,4 hehtaarin suuruinen
Winbergin tontti. Etelä-Espoon seurakunnan kirkko päätettiin rakentaa tälle tontille ja luonnospiirustuksetkin hyväksytiin jo v. 1967. Kirkon rakennuslupaa anottiin sisäasiainministeriöltä, joka kuitenkin hylkäsi anomuksen kahteen kertaan. Aikaa kului ja uusia tonttivaihtoehtoja käytiin läpi toistakymmentä ja kirkon rakentamiselle anottiin lisäaikaa kolmeen kertaan.

 

Gräsanmäki Niittykummussa ennen kirkon rakentamista.

Gräsan kartano juuri ennen purkamista Olarin kirkon rakentamisen aikoihin.

Vuonna 1973 alkoivat neuvottelut Gräsan kartanon tontin (kuvat yllä) hankkimisesta vaihtokaupan kautta Espoon kaupungilta seurakuntien omistukseen. Vuonna 1974 Espoon kaupunki ja seurakunnat sopivat maanvaihdosta. Kirkkohallitus vahvisti maanvaihdon vuonna 1975. 
Kuvat: Olarin seurakunnan arkistot.

1975 Etelä-Espoon seurakunta jakautui Espoonlahden (aluksi Kivenlahden) ja Olarin seurakunniksi. Molemmat seurakunnat odottivat riittävien kirkkotilojen saamista.

 

Gräsan kartano noin 1970-luvulla.

Gräsan mäki

Olarin kirkkoa varten luovutettu tontti käsitti entisen Gräsan kartanon mäen Olarinluoman asemakaava-alueella. Itse tila tunnetaan jo 1400- luvulta nimellä Haldensböle tilan omistaneen Halden-nimisen miehen mukaan. Tila on tunnettu jossain vaiheessa myös Olarsbyn ratsutilan nimellä. Tila oli 1500- ja 1600-luvuilla Hammarstiema-suvun omistuksessa. Tilan omistaja vaihtui 1700-luvulta lähtien usein.
Tämän vuosisadan alkupuolella kartano oli kauppias Wilhelin Bensowin omistuksessa. Hänen aikanaan 1900-luvun alussa rakennettiin uusi päärakennus vuonna 1897 palaneen rakennuksen tilalle. Hänen ajaltaan on myös Gräsanojan pohjoispuolella sijaitseva kartanon kivinavetta, jossa nykyään on Espoon kaupungin nuorisotoimen tiloja.
Espoon kaupunki osti päätilan vuonna 1967. Tässä vaiheessa kartanon päärakennus oli jo huonokuntoinen. Kartanon päärakennuksessa toimi ambulanssi-asema ennen tilan siirtymistä seurakuntien omistukseen. Kuva: Olarin seurakunnan arkistot.