Ammattikirjallisuutta ja lastenkirjallisuutta
katsomusten ja uskontojen käsittelemiseen
lapsiryhmässä
 kunnan varhaiskasvatuksessa

Yllä olevaan linkkiin on koottu kuvina kirjallisuutta, jotka sopivat kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunnan ammatilliseksi kirjallisuudeksi että kuvasatukirjoja katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi lapsiryhmässä. Kaikki kirjat on lainattavissa Espoon kaupungin Helmet-kirjastosta.

Yhteisymmärryksen viikolla 2020 Tapiolan kirjasto kokosi ns. Omppu-kasseja kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle lainattavaksi varhaiskasvatusyksikköihin ko.viikolla. Omppu-kassien sisältö oli linkistä avautuvan sisällön kaltainen.

 

eläinpehmoleluja, purjelaiva,merta kuvaavia kankaita simpukoita ja kiviä Joona valaan vatsassa -kertomukseen

Miten käsitellä mm. kristinuskoon kuuluvia kirkkovuoteen liittyviä juhlapyhiä, tutustua kristilliseen kasteeseen ja käsitellä lapsiryhmässä lasten eettisiä elämänkysymyksiä sekä tukea lasta surutyössä?

Käsi kädessä kohti katsomuksia

Teija Miettisen ja Kareniina Kaarteen opinnäytetyö Käsi kädessä kohti katsomuksia- Opas katsomuskasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa on koottu varhaiskasvattajille tueksi katsomuskasvatuksen toteuttamiseen päiväkodeissa.'

Katsomuskasvatuksen työkalupakki

Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hännisen ja Leppävaaran seurakunnan perhetoiminnanohjaaja Seija Hatakan ideoima ja kokoama Katsomuskasvatuksen työkalupakin tarkoituksena on tukea kunnan varhaiskasvattajia toteuttamaan Vasun mukaista katsomuskasvatusta. Työkalupakissa on ideoita, ajatuksia ja rohkaisua miten lasten kanssa voidaan keskustella ja käsitellä ei katsomuksiin liittyviä aiheita sekä miten katsomusten äärelle voidaan pysähtyä ja hiljentyä.

Surulaatikko-materiaali

Varhaiskasvatusyksiköt voivat lainata seurakunnasta Surulaatikkoa.  Laatikkoa voi käyttää, jos varhaiskasvatusyksikössä tai sen lapsiryhmässä kohdataan menetyksiä ja kuolemaa. Luontevinta on käsitellä kuolemaa lasten kanssa silloin, kun se on ryhmässä tavalla tai toisella ajankohtaista. Laatikon sisältämiä kirjoja voi hyödyntää myös, jos lapsiryhmässä käsitellään lasten surua perheiden erotilanteisiin liittyen. Suru-laatikko sisältää: materiaalit muistopöydän rakentamiseen: kynttilä, lasinen kynttilänjalka, valkoinen pöytäliina, puinen risti ja valokuvakehys, johon voi tarvittaessa vaihtaa kuvan sekä kirjallisuutta kasvattajille surun käsittelyyn ja lapsen surun tukemiseen

Kastelaukku-materiaali

Miten kaste voisi liittyä varhaiskasvatuksessa meneillään olevaan ja lasten kanssa käsiteltävään teemaan?

Varhaiskasvatusyksikkö voi kutsua Tapiolan seurakunnan varhaiskasvatuksen papin vierailemaan lapsiryhmässä tai tulla kirkkoon / kappeliin vierailulle kastemaljan äärelle (HUOM! Koronarajoituskaudella ei). Tällöin tilaisuus kuuluu Kumppanuuden koreista 3: Uskonnollinen tilaisuus ja se sisältää uskonnon harjoittamista kuten esim. rukous ja siunaus ja edellyttää huoltajalta osallistumisluvan antamisen lapselleen ko. tilaisuuteen. Lapsiryhmän varhaiskasvattajat suunnittelevat ja sopivat erikseen tilaisuuden sisällöistä lasten osallisuuden ja toiminnallisuuden huomioiden pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Kastetta voi myös varhaiskasvatuksen oma henkilökunta käsitellä yleissivistävänä katsomuskasvatuksena (Kumppanuuden kori 1).  Tapiolan seurakunta lainaa kunnan varhaiskasvatusuksiköille Kaste-laukkua.

lapsuuteen ja kouluun kuuluvia esineitä Keniasta

Työvälineitä katsomuskasvatukseen
kunnan varhaiskasvatukselle

Katsomusten aarrelaatikko

Vantaankosken seurakunnan nuorisotyönohjaaja Outi Kivistön ideoima Katsomusten aarrelaatikko varhaiskasvatukselle katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi varhaiskasvatuksen arjessa. Materiaalin on tarkoitus toimia apuna käsiteltäessä eri katsomuksia varhaiskasvatuksen lapsiryhmien parissa. Materiaali on suunnattu 4–6-vuotiaille lapsille. Sopiva ryhmäkoko Katsomusten aarrelaatikon äärelle on 5–8 lasta. Jokainen ryhmä ja käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin erilaiset, joten sovella rohkeasti toiminta juuri sinun ryhmällesi sopivaan muotoon. Materiaali on virike, voit itse täydentää sitä katsomuksilla, joita juuri sinä kohtaat omassa ympäristössäsi. 

Kasvatusmateriaalia varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen

Dialogikasvatus.fi sisältää materiaalia ja ajankohtaista tietoa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen kasvatuksen tueksi. Dialogiharjoitteiden yhteydessä on hyvä muistaa, että jokaisella ihmisellä, niin uskonnollisella kuin ei-uskonnollisellakin, on arvoja ja katsomuksia, joiden pohjalta suunnistaa elämässä.

Juhlakaruselli

Juhlakaruselli on eri aisteihin perustuva menetelmä, joka auttaa lasta kehittämään dialogitaitoja. Tutustumme yhdessä erilaisiin lapselle sekä hänen perheelleen ja kavereilleen tärkeisiin juhliin näkö- kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistin avulla. Löydät juhlakarusellista jokaiseen aistiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi löydät pian julkaistavasta oppaasta tukimateriaalia ja vinkkejä.

Tutki tilaa

Tutki tilaa –materiaalin ja pedagogisen mallin avulla kulttuuriperinnöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö. Materiaalia käyttämällä tilan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat oppijalle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen. Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja oppilaita aktivoiden.

Dialogin aakkoset

Dialogin aakkoset on pedagoginen materiaali dialogitaitojen vahvistamiseen. Materiaali sisältää tulostettavan julisteen, tekstejä ja tehtäviä sekä lisätietoa kasvattajille. Materiaali sopii soveltaen kaikenikäisille. Materiaali on tuotettu Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA -hankkeessa (2019-2020).

Kirja-arvosteluita
Varhaiskasvatuksen ammattikirjallisuus

 

Voivatko eri tavalla uskovat oppia luottamaan toisiinsa,elämään rauhassa keskenään ja olemaan ”paremmin eri mieltä”?
Voidaanko uskonnoista ja uskonnottomuudesta keskusteltaessa luopua vastakkainasettelusta kohti vuorovaikutusta ja pyrkiä aitoon dialogiin?

Kirja Mikko Heikka: Uskonnot kohtaavat esittelee uskontojen kohtaamisen edellytyksiä, uskontodialogin uusimpia menetelmiä ja globaalien ongelmien ratkaisuja yhdessä mm. maailmanrauhan, oikeudenmukaisuuden ja ilmastonmuutoksen näkökulmista.  Uskontodialogisista menetelmistä nostan esiin Scriptural Reasoning (SR), missä eri uskonnot tutkivat toistensa pyhiä kirjoituksia rikastuen omasta ja toisten perinteestä. SR:n keskeisiä käsitteitä ovat talo ja teltta. Uskontojen edustajat asuvat ikään kuin oman uskontonsa talossa. Asumusta vaelluksella kuvaa teltta, kohtaamispaikka talon ulkopuolella, johon kuuluu vieraanvaraisuus vieraan persoonaa ja maailmankuvaa kohtaan. (s. 86-91, 220-223).

Erityisen mielenkiintoisia olivat luvut Uskontodialogia Suomessa (s. 238-251). Kun oma arvomaailma, maailmankuva ja eettiset perusteet ovat juurevasti selvillä, on helpompi antautua keskusteluun argumentoiden, mutta tuomitsematta ja antaa kunnioituksen, ymmärtämisen siivet kohtaamisille. Ja kertoa sitten omastaan vastavuoroisesti.

Tunnisteet: #älätallotoisenpyhää #uskontodialogi #katsomuskasvatus #rauhankasvatus 

Uskonto lapsuuden kulttuureissa- kirja on varhaiskasvattajan ammatillinen perusteos vuodelta 2015, joka vaatii kuitenkin varhaiskasvatuslain -ja suunnitelman (VASU) mukaisen päivityksen uskontokasvatuskäsitteestä katsomuskasvatukseksi. Kirja haastaa pohtimaan kuinka ottaa lasten omat uskonnolliset taustat ja perheiden perinteet osaksi varhaiskasvatusryhmän arkea ja juhlaa, yhteisöllisyyttä, kulttuuria ja oppimista.  Erityisen kiinnostava on kokonainen oma luku kurkistuksena tanskalaiseen babysalmesang-toimintaan. Tämä eri kulttuuritaustan omaaville vanhemmille ja lapsille kirkkotilassa toteutettu kurssi sopii nykyaikaan, jossa perheetkin ovat monikatsomuksellisia. Kirkkopedagogiikassa yhdistyi taide, musiikki, historia, perinne ja rituaalit. Yksinkertaisesti toistettu virsien sisältö tuli tutuksi osallistujille muutamalla peräkkäisellä kurssikerralla. Kurssilla käytetyt menetelmät mahdollistivat kirkkotilan kokemisen kaikilla aisteilla ja sekä myös pyhän kokemisen.

Tunnisteet: #varhainenvuorovaikutus #kiintymyssuhde #sisäinenrepresentaatio #turvallisuus #osallisuus #katsomussensitiivisyys

Kuukauden lastenkirja-arvostelu

Isä, minä ja meri

Lena Frölander-Ulfin kirjoittama kirja sopii hyvin lasten tunteiden käsittelyyn, etenkin pelkojen. Isä, minä ja meri on ilmestynyt myös ruotsiksi Pappa, jag och havet

Vesi elementtinä on itselleni tärkeä ja rakas. Jo pienenä sain lotrata järvessä mummolan mökillä ja kouluikäisenä soutaa vaaria kokemaan verkkoja. Myöhemmin uimisen ja sukeltamisen lisäksi ihastuin melontaan. Sisä-Suomen järvien jälkeen meri tuntui kuitenkin vetävän puoleensa enemmän. Aaltojen kohina, merilevän tuoksu, hienohiekkaiset rannat, nimismiehenkiharainen merenpohja ja auringon värjäämä iltataivas tulivat osaksi arkeani asuessani merenrantakaupunki Hangossa. Kirjailija kuvaa lapsen kautta kuitenkin päinvastaista suhdetta mereen kuin mitä omani on. Silti kirjassa voi haistaa meren, kuulla lokin kirkaisut ja tuntea auringon lämmön ja suolaisen kesätuulen ihollaan. Lapselle isän rakkaus merta ja kalastamista kohtaan sekä vierailut ventovieraiden luona, on lapselle vaikeaa ujouden vuoksi. Hän haluaisi vain uittaa leikkivenettään ja etsiä kauniita kiviä. Kouluikäinen huomauttaa jo kirjan alkulehdillä lukiessaan: ” Pitääkö kaikkien olla reippaita ja uskaltaa tutustua noin vain uusiin ihmisiin ja alkaa puhua noin vain mistä vain. Mitä jos viihtyykin paremmin yksikseen, tai ainakin uusissa tilanteissa.”

Kertomus etenee lapsen tunnoista toiseen. Lapselle meri on pelottava, erityisesti pinnan alla kasvava limainen levä. Oma koira tuo kuitenkin turvaa, sillä se kulkee aina edellä paikasta toiseen, myös sukeltaen ja houkuttaen lapsen peräänsä. Yhdessä he kokevat seikkailun, missä ei vältytä meren pinnan alla piilossa olevilta mielikuvitusjuhliltakaan. Lukijana tai kertomusta kuunteleva lapsi pääsee mukaan jännittäviin tapahtumiin ja voi peilata näin omia tuntemuksiaan.

Kirjailija Lena Frölander-Ulf on myös kuvittanut kirjan raapekartonkia ja akvarellivärejä käyttäen. Musta pohjaväri yhtenäistää sivuilla vaihtuvan kuvituksen pastellisävyjen vaihdellessa sinivihreästä keltaoranssiin. Raapetekniikalla on luotu mielenkiintoisia, pieniä ja tarkkoja yksityiskohtia kuten sivuille taitavasti piilotettuja pieniä esineitä, joita on hauska etsiä varsinkin pienimpien lukijoiden kanssa. Tekstejä on vähän ja nekin sijoitettu lyhyinä lauseina paperiliuskoille minämuodossa. Näin lukija voi kirjoittaa väliin aivan omaa tarinaansa tulkiten kuvia.

Vedenalaista maailmaa kuvataan kauniisti huumoria kuviin sisällyttäen; hauella on baskeri tai knallihattu, kristallilampun alla iki-ihanalla hylkeellä turbaani ja helmikaulakoru. Mereneläville on tarjolla omaa ohjelmaa mm. ”kirjakuplina” ja teatterina. Laulajatar Tähtikki Nykänen orkestereineen tarjoaa puolestaan musiikkinautintoja. Orkesterin mustekalavanhus on monitaituri, se soittaa useammalla lonkerolla erilaisia soittimia. Musiikki nousee ylöspäin ilmakulpanuotteina. Esitysten katsojat koostuvat varsin sekalaisesta sakista. Kyseinen aukeama tarjosi nelivuotiaalle paljon havaittavaa, tunnistettavaa, nimettävää sekä uutta opittavaa.

10-vuotias lukija pystyi sen sijaan analysoimaan tarkemmin itse kertomusta. Huomio kiinnittyi Ytterön yhdeksään lapseen ja Ytterön äidin sylivauvaan. Kenen äidistä kerrotaan, oliko äiti sittenkään vieras vai peräti isän kanssa maihin nousseen lapsen äiti? Oliko saaressa asuvan äidin ja uuden vauvan kohtaaminen niin vaikeaa, että lapsi alkoi mielikuvitella itsensä vedenalaisiin juhliin? Ja pakeni näin itselleen vaikeaa tilannetta?

Lopulta lapsi voitti vesipelkonsa ja sai kahdenkeskisen uimahetken isänsä kanssa ilta-auringon jo laskiessa. Kaikki oli vihdoinkin hyvin. Kertomus sai onnellisen lopun Muru-koiran vahtiessa lämpimällä kalliolla isän ja lapsen vesileikkejä.

Tunnisteet: #tunteet #tunnetaidot #empatia #hahmottaminen #lapsenantamatmerkitykset

xxx