Usein kysyttyä riparista

(Klikkaamalla saat vastauksen. Ks. teemat myös vasemmalta ripari-info -otsikon alta)

Miten ilmoittaudun rippikouluun?
Milloin rippikouluun?
Jos en kuulu kirkkoon, voinko silti käydä rippikoulun?
Vaikuttaako ilmoittautumisjärjestys siihen, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Milloin saa tietää, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Voiko osallistua rippikouluun, jos on oppimisvaikeuksia tai käy koulua erityisryhmässä?
Kuinka kauan rippikoulu kestää?
Mitä rippikoulu sisältää?
Mitä rippikoulu maksaa?

 

Miten ilmoittaudun rippikouluun?
Tietoa löytyy tästä.

Milloin rippikouluun?
Yleensä rippikoulu käydään sinä vuonna kun täytät 15 vuotta.
 
Rippikouluun voi osallistua vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Konfirmaatioon osallistuminen edellyttää seurakunnan jäseneksi liittymistä ja kastetta.
 
 
Jos en kuulu kirkkoon, voinko silti käydä rippikoulun?
Rippikouluun voi osallistua, vaikka ei olisi suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.  Jäseneksi voi liittyä ja tulla kastetuksi myös rippikoulun aikana. Rippikoulun kuluessa voi siis miettiä, haluaako liittyä kirkkoon ja tulla konfirmoiduksi.


Vaikuttaako ilmoittautumisjärjestys siihen, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Ei vaikuta.
 
 
Milloin saa tietää, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Seurakunnasta tulee kirje kotiin joulukuun alkupuolella.

 

Voiko osallistua rippikouluun, jos on oppimivaikeuksia tai käy koulua erityisryhmässä?
Kyllä voi. Lisää tietoa saat klikkaamalla tästä.
 
Kuinka kauan rippikoulu kestää?


Rippikoulu kestää yleensä puoli vuotta ja se sisältää erilaisia kokoontumisia ryhmän kanssa. Tärkeä osa rippikoulua on viikon mittainen leiri leirikeskuksessa. Kaupunkirippikouluissa ei ole leiriä, vaan kokoontumisia seurakunnan tiloissa päivittäin kymmenen päivän ajan. Rippikoulussa opiskellaan, leikitään, rukoillaan, keskustellaan, syödään, lauletaan, nauretaan, jutellaan, luetaan sekä opiskellaan elämää, Raamattua ja Jumalaa.

Rippikoulu mahdollistaa osallistumisen konfirmaatioon. Konfirmaatio on juhlava jumalanpalvelus, jossa nuoret tunnustavat uskon yhdessä. Kastettu kirkon jäsen voidaan konfirmoida. Kasteen voi saada rippikoulun yhteydessä. Näin rippikoulu tarjoaa mahdollisuuden myös sitoutua kirkon jäsenyyteen ja elämään kristittynä.

Konfirmaatiopäivänä vietetään yleensä rippijuhlaa, jonne voidaan kutsua perheen läheisiä ja erityisesti kummit. Usein rippikoululainen saa lahjoja, joista monelle nuorelle merkittävä on ristinmuotoinen kaulakoru.   


 
Mitä rippikoulu sisältää?

Rippikoulu antaa mahdollisuuden tutustua seurakunnan toimintaan, tietoa kristinuskosta sekä mahdollisuuden pohtia, miten kristillisyys näkyy arkielämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa.

Rippikouluja järjestävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat. Suurin osa suomalaisista käy rippikoulun 15-vuotiaana. Rippikouluun saavat tulla kaikki, vaikkei kuuluisi mihinkään kirkkoon tai olisi kastettu. Rippikoulun käyminen ei myöskään velvoita liittymään kirkkoon tai edellytä ennakkotietoja. Olennaista on kiinnostus sitoutua rippikoulun käymiseen. Rippikoulun käymisestä saa todistuksen, vaikka ei osallistuisikaan konfirmaatioon. Rippikoulussa myös rukoillaan yhdessä eli vietetään erilaisia hartaushetkiä ja jumalanpalveluselämää. 
 
 
Mitä rippikoulu maksaa?
Rippikoulujen hinnat vaihtelevat rippikoulutyypin mukaan. Leirimuotoinen rippikoulu maksaa 170 €, harrasterippikoulu (laskettelu, vaellus) 240 € ja kaupunkiripari 70 €. Täsmällisimmät hinnat löytyvät oman seurakunnan rippikoulutietojen yhteydestä.
Lisätietoja saa myös omasta seurakunnasta. Rippikoulumaksu kattaa rippikouluopetuksen, oppimateriaalit, vakuutuksen, kuljetukset sekä täysihoidon leirikeskuksessa. Maksuvapautusta tai -alennusta voi anoa taloudellisin perustein.
Vapautusta voidaan myöntää enintään 170 euroa. Lisätietoja ja lomakkeen tulostus onnistuu klikkaamalla tästä.


   
Mitä hyötyä rippikoulusta on?
Rippikoulu on mahdollisuus, jonka arvoa on vaikea mitata rahassa tai muuna ansaittuna hyötynä. Rippikoulu voi antaa eväitä elämään, mukavaa yhdessäoloa, uusia kavereita jne.
 
Rippikoulu antaa myös konkreettisia oikeuksia. Rippikoulun suorittanut voidaan vihkiä kristilliseen avioliittoon eli kansan kielellä voi järjestää kirkkohäät.
 
Konfirmaatio antaa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina. Ennen konfirmaatiota lapsi voi osallistua ehtoolliselle oman huoltajansa, kumminsa tai muun kristillisestä kasvatuksesta huolehtivan seurassa. Konfirmaation jälkeen nuori saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Konfirmaatio antaa myös oikeuden äänestää kirkollisissa vaaleissa 16 vuotta täytettyään sekä asettua kirkollisissa vaaleissa ehdokkaaksi 18 vuotta täytettyään.
 
 
Pitääkö jotain opetella ulkoa?
Jos kysytään vanhemmilta sukupolvilta, niin he voivat kertoa, että rippikoulussa opeteltiin ulkoa katekismuksesta monenlaista. Nykyään ns. ulkoläksyjen määrä on vähentynyt, mutta ei poistunut kokonaan. Edelleen opetellaan ulkoa joitakin tärkeimpiä juttuja. Ulkoa opettelu ei ole mikään itsetarkoitus ja sen takia ei rippikoulua tarvitse jännittää.
 
Ulkoläksyt löytyvät klikkaamalla tästä. Alla on vähän lisätietoa siitä, miksi ulkoläksyjä opetellaan rippikoulussa.
 
Ulkoläksyjä ei opetella vain huvin vuoksi. Monet niistä ovat sellaisia, jotka seurakunta lausuu esimerkiksi messussa yhdessä. Ne on hyvä osata ulkoa. Tällaisia ovat uskontunnustus ja Isä meidän -rukous.
 
Näiden lisäksi on muutama Raamatusta nouseva tärkeä kohta, jotka nekin löytyvät katekismuksesta. Nämä ovat: kymmenen käskyä, pienoisevankeliumi, Herran siunaus sekä kaste- ja lähetyskäsky. Näistä opetellaan ulkoa kymmenen käskyä ja Herran siunaus.
 
Nämä kaikki ovat eräänlaisia luterilaisen kristityn matkaeväitä elämän varrelle.
 
Rippikoulun ohjaajat kertovat, miten ja mihin mennessä ulkoläksyt suoritetaan. Suositeltavaa on opetella niitä jo heti rippikoulun alkaessa. Leirille opettelua ei kannata jättää, jotta siellä jää aikaa yhdessäoloon.
 
Jos sinulla on jokin diagnosoitu oppimishäiriö, joka vaikeuttaa ulkoläksyjen suorittamista, kannattaa siitä keskustella mahdollisimman varhain oman rippikouluohjaajan kanssa ja sopia, miten ulkoläksyjen suoritus onnistuu.
 
 
Onko rippikoulussa oppikirjoja?
Kristillisen uskon perustana on Raamattu. Katekismus on eräänlainen tiivistelmä siitä, mitä Suomen evankelis-luterilainen kirkko pitää Raamatussa ydinsisältönä. Katekismus on näin ollen perusoppikirja rippikoulussa.
 
Rippikoulun opetus on katekismuksen avaamista yhdessä. Tässä voi olla apuna joku rippikoulua varten tehty oppikirja, ohjatusti tehdyt muistiinpanot, oppimispäiväkirja tai tehtäväkirja.

Espoon rippikouluissa käytetään oppikirjoina vain piispainkokouksen hyväksymiä virallisia rippikoulukirjoja, joiden luetteloon löydät klikkaamalla tästä.
 
Rippikoulussa lauletaan usein paljon, niin virsiä kuin myös nuorten hengellisiä lauluja ja veisuja. Erilaisia laulukirjoja ja virsikirjaa käytetään musisoinnin apuna. Joissakin rippikoulussa käydään läpi niin sanottuja rukoushelmiä. Isosilla saattaa olla jotain omia materiaaleja oman ryhmänohjaajan tehtävänsä tukena.
 
Kai siellä riparilla on vapaa-aikaa? Saako siellä pitää yhtään hauskaa?
Vapaa-aikaa on ja hauskaa olisi tarkoitus pitää yhdessä. Yhdessä ollessa hauskuuskin täytyy kuitenkin määritellä yhdessä. Muista, että onnistunut rippikoulu on ensisijaisesti sinusta itsestäsi kiinni. Se edellyttää sitä, että sinä päätät sitoutua yhteisiin pelisääntöihin, suhtautua ennakkoluulottomasti kaikkeen yhteiseen tekemiseen, olla aktiivinen ja ottaa kaikki irti rippikoulustasi. 

Lähde mukaan täysillä ja nauti menosta! Tällä asenteella, yhteen hiileen puhaltamalla ja toisiamme kunnioittamalla, riparista ei voi tulla tylsä, vaan hauska yhteinen kokemus ja kenties vielä jotain paljon enemmän.
 
Kuka saa osallistua ehtoolliselle ja koska?
Ehtoolliselle saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen.
Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempiensa tai muun läheisen aikuisen kanssa. Lapsi voi tulla myös mukaan ehtoolliselle siunattavaksi. Päätöksen siitä, jaetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko, tekee aikuinen, jonka kanssa lapsi tulee ehtoolliselle.
 
Piispainkokouksen ohjeiden (2002) mukaan rippikoululaiset saavat rippikoulun aikana osallistua yksin tai ryhmänä ehtoolliseen yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa opettajan kanssa. KJ 3:3 §:n mukaan rippikoulun opettajina toimivat papit ja lehtorit sekä heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä määrätään. Rippikoulussa on oltava opetusta ehtoollisesta ja seurakunnasta ennen ehtoollisen viettoon osallistumista. Lisäksi on syytä korostaa ehtoolliselle osallistumisen vapaaehtoisuutta. Rippikoululainen, jota ei ole vielä kastettu, ei voi saada ehtoollista, mutta hän saa siunauksen. 

YouTube-video