Espoon seurakunnat tiukentavat ehtoja, joilla lähetystyötä tuetaan

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 22. maaliskuuta jakaa tälle vuodelle lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun varatun 1,68 miljoonan euron määrärahan viidelle järjestölle yhdeksästä. 

Tuki myönnettiin hakemusten perusteella seuraavasti:

• Kirkon Ulkomaanapu 730 000 euroa
• Suomen Lähetysseura 700 000 euroa
• Medialähetys Sanansaattajat 135 000 euroa
• Suomen Pipliaseura 100 000 euroa
• Evankelinen lähetysyhdistys 17 000 euroa

Yhteinen kirkkovaltuusto kävi asiasta pitkän ja perusteellisen keskustelun. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Outi Krause esitti, että määräraha olisi jaettu kaikille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle. Tämä esitys kaatui äänin 39-20, 2 tyhjää. 

Tätä ennen äänestettiin kahden muutosesityksen kesken. Jarmo Niemisen esitys siitä, että SLEY:n (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys), Kansanlähetyksen, Kylväjän ja SLEF:n (Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland) osuudet olisi puolitettu edellisvuodesta, hävisi Krausen esitykselle äänin 20-8, 33 tyhjää.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaan Espoon seurakuntien tukemissa hankkeissa on noudatettava yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia, ja että naispuolisilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla papeilla ja muilla ammattihenkilöillä on mahdollisuus tulla valituiksi ja lähetetyiksi tekemään työtä näissä hankkeissa.

Vuoden 2023 haussa hakijoita pyydettiin sitoutumaan näihin edellytyksiin lähettämällä yksiselitteinen kirjallinen suostumus. Osa lähetysjärjestöistä ei sitoutunut näihin edellytyksiin, minkä vuoksi näille järjestöille ei esitetty määrärahaa tänä vuonna.

Espoolaisten tuki suhteellisesti Suomen suurimpia

Espoon seurakunnat toteuttavat omaa perustehtäväänsä, lähetystyötä ja kansainvälistä auttamistyötä, kumppanijärjestöjen kautta. Lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun on Espoossa varattu 4,1 prosenttia arvioidusta verotulosta. Tämä suhteellinen osuus on Suomen suurimpia, ellei jopa suurin.

Espoolaisten tuki käytetään hakijoiden ilmoittamiin hankkeisiin ja tuella ei rahoiteta muuta hakijan toimintaa. Järjestöt myös raportoivat Espoon seurakunnille siitä, miten saatu tuki on käytetty.

Sisällöltään hankkeet keskittyvät heikommassa asemassa olevien ihmisten elinolojen parantamiseen, koulutukseen, lukutaidon kehittämiseen, raamatunkäännöstyöhön, radiotyöhön ja rauhantyöhön. Kussakin hankkeessa on useampia osa-alueita, joilla ihmisten aineellista, hengellistä ja henkistä hyvinvointia parannetaan ja heidän toimijuuttaan vahvistetaan.

Hankkeissa ei ole sakraali- tai toimitilojen rakentamista. Suurin osa hankkeista toteutetaan paikallisten yhteistyökumppaneiden, kuten alueella toimivien kirkkojen, kristillisten järjestöjen tai muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeiden sisältöjä:

• Suomen Lähetysseura käyttää määrärahaa mm. ruoka- ja vesiturvan parantamiseen, rauhantyöhön ja teologiseen koulutukseen. Hankkeita toteutetaan mm. Boliviassa, Israelissa, Kiinassa, Senegalissa ja Syyriassa.
• Suomen Pipliaseura kohdistaa espoolaisten tuen lukutaidon kehittämiseen ja raamatunkäännöstyöhön mm, Namibiassa, Intiassa ja Egyptissä.
• Sansalle annettu tuki käytetään mm. Toivoa naisille -radiotyöhön Euroopassa, Keski-Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikan alueella.
• Kirkon Ulkomaanapu ohjaa Espoon määrärahan useamman kymmenen hankkeen rahoitukseen. Suurimmalla osalla hankkeita pyritään takaamaan riittävää toimentuloa ja laadukasta koulutusta naisille, lapsille, pakolaisilla ja yhteiskunnan marginaalissa oleville ihmisille. Kirkon Ulkomaanapu panostaa myös rauhantyöhön.
• Evankelinen lähetysyhdistys käyttää saamansa tuen ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen Virossa ja koulutoiminnan kehittämiseen Sambiassa.