Itseään tutkien, hiljentyen ja rukoillen kohti pääsiäistä

Suomessa pajunkissojen puhkeaminen lumien sulaessa on kevään merkki. Monet meistä asettelevat keväisin keräämiään pajun oksia maljakkoon koristeeksi. Muistan itsekin niitä lapsena hiihdellessäni kodin maisemissa ihailleeni ja joskus keränneeni kotiin vietäväksi. Suomalaisessa kristillisessä perinteessä pajunkissat liitetään pääsiäisen palmusunnuntaihin. Raamatun evankeliumien mukaan Jeesuksen eteen asetettiin palmunlehviä hänen ratsastaessaan aasilla Jerusalemiin. Suomessa pajunkissoja on pidetty lehvien vastaisena. Pajunkissoissa keväällä voimme nähdä kasvun ihmeen ja kasvun voiman.

Ennen palmusunnuntaita ja pääsiäistä seurakunnissa on paastonaika. Paastonaika valmistaa meitä pääsiäiseen. Paastonaika kutsuu meitä tutkimaan omaa elämäämme, rukoilemaan sekä etsimään Jumalan tahtoa tässä hetkessä. Mitä Jumala haluaa puhua minulle juuri nyt ympäröivässä todellisuudessa tänä paastonaikana? Miten voisin hiljentymistäni edistää? Mihin Hän kutsuu minua nyt? Kenen ja minkä asioiden puolesta Hän kehottaa rukoilemaan juuri nyt? Mitä voin antaa toisille ja kuka kaipaisi huomiotani? Mistä saisin voimaa, kun tavalliset voimanlähteet eivät ole niin tarjolla ja tilanne tällä hetkellä tuntuu monin tavoin tiukalta ja tukalalta? 
Tänä pandemia-aikana moni kokee ehkä elämän hieman tylyksi, riisutuksi, pelkistetyksi, hämmentäväksi, kylmäksi ja epävarmaksi. Mieli voi olla enemmän tai vähemmän pelokas ja apea ja joillakin epätoivon tunteitakin voi esiintyä enemmän. Monet kokevat keskittymis- ja aloitekyvyn puutetta ja muita seurannaisvaikutuksia sairauden jyllätessä ympärillä. Pandemiasta on puhuttu jopa traumana, joten kyllä se tuntuu ja näkyy meissä ihmisissä.

Paljon voi elämänsä eteen tehdä, mutta tänä aikana saamme erityisesti huomata, ettei elämää voi hallita. Elämä vie meitä joskus milloin mihinkin, vaikealta ja oudolta tuntuvaankin suuntaan.

Tänä aikana monen elämä on hiljentynyt. Joku voi kokea, että ikään kuin osa siunauksesta olisi elämästä poissa ja rajoitukset voivat tuntua joistakin erityisen ikäviltä ja raskailta. Kukapa nyt haluaisi vapaaehtoisesti vähentää sosiaalisia kontaktejaan ja sosiaalista elämää, kun me kaikki niitä kipeästi tarvitsemme. Ehkä nyt on jo hiukan helpompi jaksaa rajoitusten kanssa, kun niihin on hiukan tottunut ja kun tietää, että ne ovat nyt kaikkien osa. Ja kun konkreettistakin apua sairaudelta suojautumiseen on ehkä pian tarjolla. Vaikka tämä korona-aika voi tuntua kuin erämaa-ajalta, niin voisiko tämänkin keskellä kutsu itsensä tutkimiseen, hiljentymiseen ja rukoukseen, kutsu tärkeimpään olla Jumalan lahja meille?  Jumala kutsuu meitä myös ehkä johonkin uuteen tänä aikana.

Ehkäpä mielemme kuin huomaamatta kääntyy rukoukseen Jumalan puoleen kaiken keskellä. Joskus voimme olla vain hiljaa Jumalan edessä tai huokaista Hänen puoleensa. Joskus ehkä haparoivin sanoin lähestymme Jumalaa. Pelkistyessään elämä samalla myös syvenee. Rukous on vuoropuhelua Jumalan kanssa ja meille annettu mahdollisuus. Vaikeina hetkinä saamme muistaa, että meillä on suuri esirukoilija, Jeesus Kristus, joka rukoilee puolestamme silloinkin, kun emme itse jaksa. Rukouksessa saamme ammentaa Jumalan rakkauden lähteestä kuin virkistävää vettä. Tänä aikana meitä erityisesti kutsutaan rukoilemaan myös toistemme puolesta. Rukoukset kannattelevat. Jumala puhuu myös muutoin kuin rukouksen kautta. Hän puhuu meille koko ajan ja sitä emme pääse pakoon.

Oikeaan paastoon kuuluu merkittävällä tavalla myös fyysiset tarpeemme, se ei ole vain hengellistä. Paasto auttaa keskittymään tärkeimpään ja on olennainen osa hengellistä elämää. Paasto auttaa avautumaan Pyhän Hengen työlle ja lisää Hengen voimaa. Se auttaa meitä irrottautumaan normaaleista rutiineista ja keskittymään kaikella hengellisellä voimalla rukoukseen. Paasto ei tule kuitatuksi sillä, että tekee jotain hyvää. Meidän tulee kaiken aikaa joka tapauksessa tehdä hyvää.

Vaikka nyt pelkäisimme ja tuntisimme olomme raskaaksi kaiken keskellä, tämä nyt kokemamme voi myös vahvistaa luottamustamme Jumalaan. Miksi Jumala ei voisi pitää huolta nyt niin kuin Hän on huolehtinut menneinäkin päivinä? Jumala voi kääntää vaikeatkin ajat meille siunaukseksi. Luottamuksessa Jumalaan, toisiin ihmisiin ja elämän kantavuuteen saamme kasvaa koko elämämme ajan. Eläkäämme siis etsien tuota luottamusta, uskoa, toivoa ja Jumalan rakkautta.

Maritta Hartikainen
Olarin seurakunta