Siunaamme läheisemme matkalle

Kristillinen siunaus kertoo uskosta ja ylösnousemustoivosta. Me siunaamme läheisemme matkalle ja saatamme hänet haudan lepoon.

Siunaaminen tapahtuu joko kirkossa, siunauskappelissa tai haudalla. Siunaukseen liittyvistä asioista sovitaan siunaavan papin kanssa.

Hautaansiunaaminen

Rakenteeltaan siunauskaava on seuraava:

  • Alkumusiikki
  • Kukkien laskeminen
  • Virsi
  • Siunaaminen
  • Virsi
  • Musiikki (jonka aikana arkku kannetaan autoon /saatto haudalle alkaa).


Tutustu koko hautaansiunaamisen kaavaan

Papin toimittama siunaaminen sisältää siunaussanojen lisäksi rukouksia, Raamatun lukua ja puheen.

Perusrakenteeseen voidaan lisätä musiikkia ja myös virsiä. Kanttorit vastaavat tilaisuuden urkumusiikista ja virsien säestyksestä. Siunaustilaisuuden musiikista sovitaan kanttorin kanssa. Musiikin valinnassa on syytä pitää mielessä tilaisuuden jumalanpalvelusluonne. Yleisimpiä virsiä siunaustilaisuudessa ovat hautajais- ja kiitosaiheisia. Esimerkkeinä mainittakoon: 30, 249, 377, 338, 341, 396, 517, 548, 555, 631, 632. Lisätietoa ja soivia esimerkkejä siunaustilaisuuden musiikista löydät myös täältäLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Haudalla voidaan laulaa arkkua laskettaessa tai sen jälkeen virsi, esim. 377.

Virsikirjamme virret netissä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Siunaustilaisuuden päätyttyä arkku viedään hautaan, mikäli kyseessä on arkkuhautaus. Arkkua kantamaan tarvitaan yleensä kuusi henkilöä. Saatossa lähimmät omaiset kulkevat heti arkun jäljessä. Myös tuhkahautauksessa arkku on hyvä saattaa ulos hautaustoimiston autoon. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arkku voidaan jättää kirkkoon tai kappeliin. Espoon siunauskappelissa jää arkku aina paikoilleen tuhkahautauksessa.

Uurnaa laskettaessa voidaan viettää rukoushetki papin johdolla. Rukoushetken omaiset voivat hyvin viettää myös keskenään.

Kuvituskuvassa näkyy papin käsi ja hiekkalapio, arkun päälle on juuri piirretty hiekkaristi.
Kuva: Antti Rintala.