Espoon tuomiokirkko – vuosisataista historiaa
Espoon tuomiokirkko arvellaan rakennetun 1400-luvun lopulla, mutta sen tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä. Espoon nykyisen harmaakivikirkon paikalla oli 1350–1360-lukujen taitteessa puukirkko, joka oli käytössä aina kivikirkon rakentamiseen asti. Nykyisen kirkon rakennusmateriaaleja tutkimalla on kirkon valmistumisen ajankohdaksi arvioitu 1480–1490-luvut.
Espoon keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt rakennuksen alkuperäisinä osina vain runkohuoneen länsi- ja itäosa, missä keskiaikaiset maalaukset ovat edelleen näkyvissä. Keskiaikaiset maalaukset kalkittiin valaistuksen parantamiseksi vuonna 1791, ja vasta 1931 kirkon korjauksen yhteydessä ne palautettiin. Nykyinen kellotapuli valmistui vuonna 1767. Espoon tuomiokirkon ympärillä on historiallinen hautausmaa-alue.
Vuosina 1981–1982 toteutetun restauroinnin yhteydessä kärsivää Kristusta esittävä puuveistos palautettiin takaisin kirkon keskeisimmälle paikalle. Samalla kirkossa tehtiin arkeologiset tutkimukset. Lattian alle haudattujen espoolaisten luut kätkettiin uudestaan kirkkomaan multiin.
Katso lisää: Espoon tuomiokirkon historia
Kuva: Museovirasto / István Rácz, 1959.
MeMo
Mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen yhteinen tutkimusinstituutti. MeMon tutkijat ovat edelläkävijöitä Suomessa arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden 3D-mallinnuksessa. MeMo on toteuttanut useita poikkitieteellisiä rakennetun ympäristön mittaus- ja mallinnusprojekteja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tutkimusryhmä tunnetaan osaamisestaan, jossa digitaaliset menetelmät yhdistyvät kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uusiin esitystapoihin.
MeMo-instituutti hyödyntää perinteisesti maanmittauksessa käytettyjä mittaus- ja mallinnusteknologioita. Rakennetun ympäristön mittaus – ja mallinnus on MeMo-instituutissa vuosikymmenten aikana pitänyt sisällään lukuisia kulttuuri- ja luontokohteita Espoosta, kuten Hanaholmenin ja Träskändan kartanon.