Tapiolan nimikkokohteet ja projektit

Intian raamattutyö

Paikka: Intia

Aika: Tapiolan seurakunnan tukemana vuodesta 2016

 

Tapiolan seurakunta ja Suomen Pipliaseura solmivat vuonna 2016 nimikkosopimuksen Intian raamattutyön tukemiseksi.

Intiassa, jonka väkiluku on tällä hetkellä reilut 1,2 miljardia, tehdään monipuolista raamattutyötä. Paikallisen Pipliaseuran toimintaan kuuluvat raamatunkäännös-, julkaisu- ja jakelutyö sekä heikoimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten ja leskien auttaminen.
Raamatunkäännöstyön kannalta tärkeimpiä kieliryhmiä on 400. Intian Pipliaseura on julkaissut Raamatun tai jonkin raamatunosan yli 200 kielelle ja parhaillaan on käynnissä 80 käännöshanketta.

Lastenraamattuja jaetaan kristillisiin orpokoteihin, oppilaitoksiin ja seurakuntiin. Lastenraamatut palvelevat Intiassa myös niitä aikuisia, joiden lukutaito on heikko. Erityisryhmiä, kuten sokeita ja vammautuneita varten Intian Pipliaseura painattaa näille ihmisryhmille helposti luettavia Raamattuja. Näihin kuuluvat mm. pistekirjoitusraamatut, äänitteet, sekä leprasairaiden paksusivuiset kirjat.

Naisille, erityisesti huonossa asemassa oleville leskille, järjestetään koulutusta. Vuosittain koulutuksiin osallistuu yli 10 000 naista. Sosiaalinen työ on Intiassa erityisen painotettua, johtuen maan lukuisista ongelmista, sortavasta kastijärjestelmästä, terveydenhuollon vajavuudesta ja infrastruktuurin puutteesta.

Raamattutyö Intiassa on laajasti vaikuttavaa ja tehokasta. Maansa köyhyyden vähentämisestä kiinnostuneilta koulutetuilta intialaisilta, jopa ei-kristillisiltä tahoilta ja korkeiden kastien edustajilta on ilmaistu, että juuri kristinuskon sanoma Intiassa on paras keino vähentää köyhyyttä. Näin siksi, että tieto ihmisen asemasta Jumalan edessä, yhdenvertaisuudesta ja kaikkien loukkaamattomasta ihmisarvosta vaikuttaa alimpiin kasteihin kuuluvien omaan suhtautumiseen itseensä ja yhteiskunnan asennevammoihin näitä ihmisryhmiä kohtaan.

Yhteystiedot:

Suomen Pipliaseura

Koulutustyö

Paikka: Bangladeshin maaseutu

Aika: Tapiolan seurakunnan tukema vuodesta 2017

 

Bangladesh on yksi maaliman köyhimpiä ja väkirikkaimpia maita. Toistuvat tulvat pyyhkivät alleen lukemattomia slummeja ja veden äärelle rakennettuja asumuksia. Ne myös levittävät likavettä ympäristöön maassa, jossa viemäriverkostointia ei juuri ole.

Tapiolan seurakunta on tukenut Bangladeshin maaseudulla tapahtuvaa monipuolista työtä vuosikymmenten ajan nimikkolähettimme kautta. Bangladeshissa työtä kehittäneen lähettimme jäätyä eläkkeelle, solmi Tapiolan seurakunta vuoden 2017 alussa uuden nimikkosopimuksen. Se keskittyy hankkeiden suoraan tukeen; paikallisten koulutukseen sekä vastuun siirtämiseen paikallisiin käsiin.

Tuemme Uzirpurin alakoulua, Sapaharin yläkoulun tyttöjen ja poikien asuntoloiden remontti-, ylläpito- ja stipendirahastoa, Uzirpurin ammattikoulutuskeskusta (aikuisten ammattikurssit, terveydenhuolto-, valistus- ja kylätyö), sekä kirkollisen työn rahastoa paikallisten seurakuntien toimintaan. Koulujen tuki mahdollistaa myös vähävaraisten sekä etnisiin ja uskonnollisiin minoriteetteihin kuuluvien tasavertaisen pääsyn peruskoulutukseen.
 

KOULUT JA AMMATTIKOULUTUS

Uzirpurin esi- ja alakoulu

Alakoulu toimii syrjimättä, ja takaa eri taustoista, useimmiten vähemmistöheimoista kotoisin oleville lapsille, mahdollisuuden koulunkäyntiin. Alkuopetus tarjotaan vähemmistön omalla äidinkielellä, mikä antaa hyvät eväät myöhemmälle oppimiselle valtakielellä.
Jokaiselle tarjotaan oman uskonnon opetusta ja pitkämatkalaisille oppilaille mahdollisuutta asumiseen läheisessä asuntolassa. Puolet Uzirpurin alakoulun oppilaista asuukin suomalaisten kummien ylläpitämässä asuntolassa.

Sapaharin yläkoulun asuntolat

Sapaharin yläkoululaisten elämässä suomalaiset kummit ovat välttämätön osa koulutuksen mahdollistajina ja rahoittajina. Sapaharin yläkoululaisten kohdalla tuemme asuntolarahastoa (tyttöjen ja poikien asuntolat), mihin kummituki ei riitä. Sen tarkoituksena on lyhyellä tähtäimellä mm. saada poikien asuntolaan sähköt, myöhemmin parantaa veden hankintaa, rahoittaa kaivojen, pesutilojen, keittiön yms. ylläpitoa, tarvittaessa jakaa stipendejä niille yläkoululaisille, joiden vanhemmat eivät pysty kustantamaan ylimääräisiä kuluja, kuten kotimatkoja, liinavaatteita tai jatkokoulutusta. Tuella voidaan myös parantaa asuntolan ruoan monipuolisuutta jne.

Uzirpurin koulutuskeskus

Uzirpurin koulutuskeskuksen kurssit ovat tuoneet monille perheille elannon ja tätä kautta myös lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. Keskus tarjoaa ammattikursseja moottorien ja polkupyörien korjauksesta ja käsityökursseista terveyskursseihin, lähettää kyliin kylänkehitystyön kenttätyöntekijöitä, organisoi terveydenhuollon koulutusta, sekä kehittää proteiinipitoista ravintoa yksipuolisen riisiravinnon oheen.


KIRKOLLINEN TYÖ

Seurakunnallisen työn kokonaisuus laajentaa nimikkosopimuksemme kattamaan ihmisten hyvinvointia monipuolisesti. Työmme alueella toimii kymmeniä paikallisia seurakuntia. Bangladeshilaisten omaa aktivointia painotetaan vahvasti, esim. johtajuuskoulutuksilla, perhetyön ja diakonian koulutuksilla, lapsi- ja nuorisotyön kursseilla jne,  kulloisenkin suurimman tarpeen mukaisesti.

Seurakuntien diakonia- ja perhetyön parempi organisointi, mikä tällä hetkellä on vielä alkeissaan, on yksi työn tavoitteista. Kristillinen ajattelu siitä, että paikalliset itse voivat auttaa toisiaan mahdollisuuksiensa mukaan, ei ole itsestäänselvyys aasialaisessa kulttuurissa.

Bangladesh sijoittuu toisaalta islamilaisen, toisaalta hindulaisen ajattelun vaikutuspiiriin. Jälkimmäisessä lähimmäisten vaikeudet nähdään kasti- tai karma-ajattelun kautta. Paikalliset kristityt voivat toimia esimerkkeinä myötätuntoisesta ja oikeamielisestä ajattelusta.

Bangladesh julistautui islamilaiseksi tasavallaksi vuonna 1988, minkä jälkeen uskonnollisten vähemmistöjen, myös kristittyjen, asema on heikentynyt monin tavoin.

Yhteystiedot:

Lähetysyhdistys Kylväjä


Työ maasaiden keskuudessa

Paikka: Kenia

Aika: Nykyhetki

 

Keniassa tapahtuva työ maasaiden keskuudessa on yksi Tapiolan seurakunnan nimikkohteista.

 - Työtoverimme maasait ovat upean värikäs kansa. Heillä on vahva identiteetti. Noa on yksi kenialaisista työtovereistamme. Hän opiskeli aikanaan Matongon teologisessa seminaarissa. Valmistuttuaan Noa sijoittui kotiseudulleen Kajiadoon maasai-alueelle. Olemme tavanneet usein Bisselissä. Erään matkan jälkeen pysähdyimme Enoollerassa, jossa kokoontuu kattopellistä rakennetussa rakennuksessa lastentarha ja naiset saamaan raamattuopetusta, kertoo Pirkko Igendia kertoo.

Näillä matkoilla opetetaan Raamattua, luku- ja kirjoitustaitoa aikuisille. Viikonloppuisin Noa hoitaa laajalla alueellaan papin tehtäviä.

Yhteystiedot:

Maasaiden parissa tehtävää työtä organisoi Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.


Kristillisiä radio-ohjelmia Fulani-heimolle

Paikka: Länsi- ja Keski-Afrikka

Aika: Sanansaattajat aloitti fulaninkielisten ohjelmien tukemisen 1996. Tapiolan seurakunta tukee työtä.

 

Fulanit ovat paimentolaisia, jotka asuvat kuivalla ja kuumalla Sahelin alueella Saharan eteläpuolella, Länsi- ja Keski-Afrikassa. Heitä asuu aina Atlantin rannalta Senegalista Kameruniin ja Keski-Afrikan tasavaltaan asti. Monet fulanit elävät vähemmistönä muiden heimojen keskellä. Arviot fulanien lukumäärästä vaihtelevat 7 miljoonasta 22 miljoonaan. Tarkan arvion tekeminen on mahdotonta, sillä nykyäänkin suuri osa fulaneista vaeltaa alueelta toiselle sen mukaan, mistä löytyy karjalle syötävää. Kuivuuden vaikeuttaessa paimentolaiselämää monet fulanit yrittävät löytää elantonsa kaupungeista.

Paimentolaisfulanit elävät lähes pelkästään karjansa varassa. Elämää rytmittää kuivakausi ja sadekausi. Ruoka on kuivan kauden aikana vähissä ja silloin on ehkä pakko myydä karjaa. Sadekautena elämä on helpompaa.

Fulfuldenkielinen (fulanien kieli) radiotyö on Luterilaisen maailmanliiton projekti. Kamerunissa tehtävät radio-ohjelmat kuuluvat laajalla alueella Länsi- ja Keski-Afrikassa. Ohjelmissa käsitellään Raamatun ja kristinuskon ohella muun muassa maanviljelystä, terveydenhoitoa, historiaa ja fulanien kulttuuria.

Yhteystiedot:

Medialähetysjärjestö Sanansaattajat

 

 

Suomen Lähetysseura

Suomen Lähetysseuran kootun sopimuksen kautta toteutettavat nimikkohankkeet
Pakistanissa, Etiopiassa, Boliviassa ja Kolumbiassa

Lähetysseuran uuden käytännön mukaisesti kaikki nimikkohankkeemme ovat nykyisin koottuina saman sopimuksen alle. Tukemme Suomen Lähetysseuran kautta toteutettavien nimikkohankkeiden kesken on jaettu kolmeen maanosaan; Aasiaan (Pakistan), Afrikkaan (Etiopia), sekä Etelä-Amerikkaan (Bolivia ja Kolumbia). Osa hankkeista saa valtion kehitysyhteistyötukea.
Tapiolan seurakunnan nimikkohankkeiden painotus on käytännöllisessä avustustyössä ja perusseurakuntatyössä. Lähetysseuran hankkeet kestävät useimmiten joitakin vuosia, joten tähän kokonaisuuteen kuuluvia hankkeita päivitetään muutamien vuosien välein.

AASIA - PAKISTAN:
Kaikki Pakistanin hankkeemme sijaitsevat Peshawarin hiippakunnan alueella, Afganistanin rajan tuntumassa. Alue on vaarallinen ja monin tavoin haastava. Terveystilanne on erittäin huono. Kristityn vähemmistön oikeudet maassa ovat olemattomat. Naisten lukutaidottomuus on maakunnan alueella arvioitu olevan jopa 88%. Se on jopa Pakistanin muihin maakuntiin nähden suuri.

Terveydenhuoltotyö Peshawarin hiippakunnassa 

Pakistanissa on korkea äitiys- ja lapsikuolleisuus. On mahdollista, että mies menettää esim. kolme vaimoaan synnytyksiin. Afganistanin rajalla sijaitsevassa luoteisessa rajamaakunnassa äitiyskuolleisuusluvut ovat maakuntien vertailussa Pakistanin toiseksi huonoimmat. Naisen oikeus perhesuunniteluun ei ole itsestään selvyys. Alue on köyhää eikä kaikilla ole varaa kalliimpiin terveydenhuoltopalveluihin.

Sotatoimet ovat lisänneet ruumiillisesti vammautuneiden lasten ja aikuisten määrää. Vammaisten asemassa on paljon kohentamien varaa kaikkialla, mutta erityisesti rajamaakunnan vaikeissa oloissa. 
Hankkeessa tuetaan Risalpurin klinikan toimintaa, johon kuuluu klinikkapalvelut, kotikäynnit ja terveyskasvatusohjelmat. Klinikan työhön kuuluu mm. perusopetusta, psyko- ja puheterapiaa, koulutusta ammatteihin, sekä vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä. Näitä tarjoavat  vammaisten lasten päivätoiminta sekä fysioterapiakeskus. Vammaisille järjestetään kuljetus toimintakeskukseen.

Hankkeen tarkoituksena on, että vähävaraisten äitien ja lasten terveys parantuu ja äiti- ja lapsikuolleisuus vähenee. Kirkon klinikka on palvelevaa kristillistä todistusta levottomalla alueella muslimiyhteisön keskellä.

Tankin kristillisen sairaalan avoterveydenhuoltotyö

Tankin sairaala sijaitsee lähellä Afganistanin rajaa, Khyber-Pakhtunkhwan maakunnassa.
Hanke tukee Tankin sairaalan toimintaa, etenkin kauempana sijaitseviin kyliin ja alueille suuntautuvaa avoterveydenhuoltoa. Koska tuberkuloosi on yleistä alueella, sen hyvä ja asianmukainen hoito on sen hävittämisen tärkein perusta. Samalla estetään lääkkeille vastustuskykyisten tuberkuloosimuotojen syntyä. Kristillinen sairaala palvelee syrjimättä kaikkia asukkaita muslimiyhteisön keskellä.

Raamattutyö kristillisen vähemmistön keskuudessa

Kirjekurssimuotoinen etäopetus on hyvä tapa osallistua koulutukseen maassa, jossa pitkät välimatkat lisäävät turvallisuusriskejä ja lainsäädäntö suojaa heikosti vähemmistöuskontoihin kuuluvia. Pakistanin raamattukirjekoulu ja Avoin teologinen seminaari mahdollistavat ja kehittävät kurssimateriaalia etäopiskeluun. Materiaali sisältää raamattuopetuksia ja kristinuskon sisältöön liittyviä aiheita seurakuntien maallikoille. Avoin teologinen seminaari tarjoaa myös tutkintoon tähtäävää kirkon työntekijä- ja pappiskoulutusta. Pakistanin kristitty vähemmistö, 2,5 % väestöstä, on usein huonosti koulutettua.

Yhdistynyt raamattukoulukeskus keskittyy nimenomaan seurakunnissa aktiivisesti toimivien naisten kouluttamiseen. Keskus järjestää mm. raamattukursseja ja pienryhmäohjaajakoulutusta.
Raamattutyö parantaa lukutaitoa ja vahvistaa kristillisen vähemmistön koulutuspohjaa. Hanke lisää vähemmistön tasa-arvoa maassa, jossa jopa kuolemantuomiot vilpillisin perustein ovat osa uskonnollista syrjintää. Ymmärrettävä äidinkielinen Raamattu ei ole vielä kaikkien kieliryhmien luettavissa. Pakistanin Raamattuseuralla on käynnissä useita raamatunkäännös- ja päivityshankkeita. Hankkeen rahoituksella tuetaan myös tätä työtä.

 

Lukutaitotyö Peshawarin hiippakunnassa

Vuoden 2014 virallisissa valtion tilastoissa koko Pakistanin lukutaitoprosentti oli 65%. Peshawarin alueella lukutaitoprosentti on keskimääräistä alhaisempi.

Naiset ovat riippuvaisia miehistään taloudellisesti ja sosiaalisesti. Pakistan on islamilainen valtio.  Islamistien toimet ja uskonnollis-poliittinen tilanne ovat lisänneet naisten turvattomuutta ja mahdollisuuksia liikkua vapaasti. Naisten arvo kyseenalaistetaan myös julkisissa laitoksissa. Sukupuolten välinen epätasa-arvo vähenee, kun nainen tai tyttö oppii lukemaan. Lukutaidottomien pettäminen esim. virallisten asiakirjojen allekirjoituksessa on valitettava ongelma. Maassa, jossa uskonnollinen tasa-arvo ei toteudu, lukutaidottomuutta käytetään myös sorron välineenä vähemmistöjä, kuten kristittyjä vastaan.

Kaupunkialueiden ympärille muodostuu slummialueita, joissa juomakelpoisen veden puute ja käsittelemättömät jätteet ovat merkittävä terveysriski. Slummeissa arvioidaan asuvan 23-32 miljoonaa ihmistä, joista harvoilla on taloudellisia edellytyksiä terveydenhuoltoon tai peruskoulutukseen. Joukossa on runsaasti uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvia kristittyjä, joita estetään etenemästä yhteiskunnassa ja koulutusmahdollisuuksissa tasa-arvoisina kansalaisina.
Peshawarin hiippakunta ylläpitää kaupunki- ja esikaupunkialueiden slummeissa keskuksia, joissa järjestetään koulutusta lähialueilla asuville. Erityisesti naisille ja koulujärjestelmän ulkopuolelle lapsille ja nuorille annetaan lukutaito-opetusta. Keskukset tarjoavat myös kädentaitojen koulutusta, yleissivistävää koulutusta, sekä hygienia- ja terveystietoutta. Kurssit toimivat hiippakunnan alaisuudessa, mikä helpottaa myös kristityn vähemmistön osallistumista ja pääsyä niihin.
Hankkeessa myös palkataan ja koulutetaan ammattitaitoisia opettajia, hankitaan kurssimateriaalia ja opetusvälineitä, järjestetään opetusta ympäristösuojelusta ja yksinkertaisesta kirjanpidosta, sekä järjestetään kursseilta valmistuneiden seurantatapaamisia.


AFRIKKA - ETIOPIA:
NCES (North Central Etiopia Synod) kirkollinen työ
Etiopia on Afrikan toiseksi väkirikkain maan, asukasluvun ollessa n. 90 milj. Etiopiassa toimii maailman suurin luterilainen kirkko, Mekane Yesus. Etiopian kirkko on ollut suomalaisten yhteistyökumppani jo vuosikymmeniä ja on muutamissa vuosikymmenissä kasvanut noin 20 000 jäsenestä yli 8 miljoonaiseksi. Kirkon työssä on vahvasti mukana diakoninen, monipuolinen avustustoiminta. Monenlaiset kehitysyhteistyöprojektit, AIDS-valistus ja tyttöjen ympärileikkausta vastustava työ ovat osa kirkon tekemää työtä hengellisen työn ohessa. Etiopian kirkon resurssit ovat hyvin pienet tarpeisiin nähden.

Seurakunnallisen NCES- hankkeen tarkoituksena on kouluttaa paikallisia, sekä vapaaehtoisia seurakuntalaisia että ammattiopintoja suorittavia hengelliseen ja kirkon diakonaaliseen työhön, ja parantaa naisten ja tyttöjen asemaa. Koulutuksiin valitaan vapaaehtoisia nais- ja nuorisotyöntekijöitä, pyhäkoulunopettajia, evankelistoja ja seurakuntien vastuuhenkilöitä. Tarkoituksena on myös vahvistaa kirkon naistyötä, antaa perhetyön koulutusta, jakaa musiikkityön ja teologien koulutuksen stipendejä, sekä antaa opetusta muslimien kohtaamisessa. Etiopian kirkko on jo vuosikymmeniä esimerkillisesti toiminut maassa, jossa on merkittävä sekä kristitty- että muslimiväestö. Monilla seurakuntien työhön aikovilla ei ole varaa musiikin tai teologian opintoihin. Hankkeessa jaetaan myös muutamia stipendejä jatkokoulutukseen. Nuorten ohjaajakoulutusta tuetaan, kuten myös naistyön johtajan virkaa, samoin kirkon perus- ja lyhytkursseja.   

Terveyskasvatushanke
Etelä-Etiopiassa Amaron ja Wonagon alueella väestöllä on huomattavia terveysongelmia. Ne johtuvat pääsoin kunnon saniteettitilojen ja terveysasemien puuttumisesta, heikosta hygieniasta, sekä lääkkeiden heikosta saatavuudesta. Hankkeen vaikutusalueella asuu noin 70 000 ihmistä.
Terveysasemien henkilökunnalle annetaan terveystyön lisäkoulutusta, jotta he puolestaan voisivat kouluttaa kyläyhteisöjen jäseniä terveellisestä ravinnosta, hygieniasta, aidsista, vahingollisista traditioista sekä seksuaaliterveydestä.


Alueelle rakennetaan yleisiä käymälöitä ja kyläyhteisöjä koulutetaan rakentamaan käymälöitä itse. Terveysasemien varustetasoa ja lääkkeiden saatavuutta parannetaan. Terveystyö on kehitysyhteistyöhanke eli KYT, Ulkoministeriön kattaessa 85 % hankkeen kustannuksista.


Vammaistyö Dessiessä ja Kombolchassa
Vammaiset ja heidän perheensä ovat syrjityssä asemassa Etiopiassa. Vammaisen lapsen syntyminen perheeseen tulkitaan helposti kiroukseksi. Tämä antaa aiheen monenlaisille väärinkäytöksille sekä vammaista että hänen perhettään kohtaan sekä aiheettomalle syyllisyydelle. Vammaista saatetaankin piilotella majassa, jolloin terveyspalveluiden saanti niitä eniten tarvitseville yhä heikentyy.

Terveyspalveluiden huono saatavuus lisää vammaisten määrää: esimerkiksi hoitamattoman sairauden vuoksi kuuroutuneita on Etiopiassa moninkertainen määrä kehittyneisiin valtioihin verrattuna. Terveys- ja kuntoutuspalvelujen sekä apuvälineiden puute hankaloittaa vammaisten elämää.


Hankkeessa vammaisten opettajille järjestetään täydennyskoulutusta. Päättäjien ja kouluttajien keskuudessa lisätään kuuroja koskevaa tietoutta. Hankkeen kautta helpotetaan vammaisten koulunkäyntiä ja pääsyä opetuksen eri tasoille. Viittomakieltä opetetaan kuuroille ja pistekirjoitusta opetetaan sokeille, koulujen esteettömyyttä parannetaan.  Hankkeessa yritetään myös epäsuorasti vähentää yhteiskunnan asennevammaisuutta, joka luo syrjintää; vammaisten perheiden tilanteen parantaminen auttaa myös tässä. Hanke on kehitysyhteistyötä (KYT), ja sen rahoituksesta vastaa ulkoministeriö 85%:sti.


ETELÄ-AMERIKKA - BOLIVIA


Kirkollinen työ
Bolivia on Latinalaisen Amerikan toisiksi köyhin maa. Erityisen huonossa asemassa ovat alkuperäiskansat. Boliviassa myös esim. lapsityövoima sekä kaivostoiminnan epäkohdat aiheuttavat suuria ongelmia. Pastorit toimivat kirkossa pääosin maallikkoina ja hankkivat toimeentulonsa muualta. Bolivian luterilainen kirkko toimii myös alkuperäiskansojen oikeuksien edistäjänä.


Pienin varoin toimivaa Bolivian ev.lut. kirkon toimintaa kehitetään myös perhe- ja lapsityön kautta, mm. toteuttamalla lasten raamattupiirejä ja tarjoamalla koulutusta. Opettajille järjestetään työpajoja, maallikkopastoreille peruskoulutusta raamattutiedossa ja hengellisiä seminaareja. Seurakunnallista toimintaa ulotetaan maantieteellisesti laajemmalle alueelle ulospäin suuntautuvan työn avulla.

Hankkeen tavoitteena on myös naisten aseman parantaminen ja tyttöjen voimaannuttaminen maassa, jossa naisille ei ole etenkään maaseudulla koulutusmahdollisuuksia. Monet seurakunnat sijaitsevat maaseudulla.


Hankkeen osana tytöille järjestetään erilaisia kursseja, kuten tyttöjen opintopiirit 7-12-vuotiaille, sekä organisoidaan koulutuksia naisille. Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa järjestetään nuorten hengellinen työpaja, tarjotaan ammatinvalintapalvelua, tuetaan opiskelijoiden toimintaa, nuorten evankeliointiprojekteja sekä tuotetaan julkaisuja ja opintomateriaaleja.


KOLUMBIA:

Kirkollinen työ
Kirkolla on tärkeä rooli Kolumbian nykyisessä tilanteessa. Pitkään jatkuneet levottomuudet ovat heikentäneet ihmisten elinolosuhteita. Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea yksittäisillä kirkollisilla osa-alueilla ja laajentaakseen olemassa olevia seurakuntia.


Tavoittavaa työtä tehdään syrjäseuduilla, samoin seurakunta- ja kouluvierailuja. Pastoreiden, evankelistojen ja maallikoiden teologinen koulutus tapahtuu alueellisten koulutustilaisuuksien, opettajakoulutuksen ja virtuaalikoulutuksen kautta. Myös alkuperäisväestön kristillistä koulutusta tuetaan.


Kirkko tekee myös nais- sekä vammaistyötä. Kapinallisten hyökkäykset ovat lisänneet vammautuneiden määrää. Vaikeassa asemassa oleville naisille ja kuulovammaisille nuorille järjestetään koulutusta, kuten käsityökursseja sekä hengellistä, psykologista ja juridista apua heidän elinolosuhteidensa ja toimeentulomahdollisuuksiensa parantamiseksi. Kuulovammaisille nuorille ja heidän perheilleen annetaan viittomakielen koulutusta.

www.suomenlahetysseura.fi

 

AFRIKKA - KENIA

CREDO: Tyttöjen ympärileikkausta ja pakkoavioliittoja ehkäisevä työ - SLEY

136 miljoonaa silvottua maailmassa

Tyttöjen ympärileikkaus on merkittävä ongelma kehitysmaissa. Siihen on puututtu vain pienin avustusresurssein. Maailmassa on tällä hetkellä arviolta 136 miljoonaa silvottua naista. Noin 2 miljoonaa tyttöä leikataan vuosittain noin 29 maassa, jopa 5- vuotiaita tyttöjä. Menestyksellinen työ tämän perinteen lopettamiseksi on haastavaa. Se vaatii vallitsevien käsitysten uudelleenarviointia sekä uskallusta myöntää, mitä uhreille todella tehdään ja mistä vilpillisesti ja näennäisesti perustellussa, yhteiskunnallisesti hyväksytyssä toiminnassa on kyse.

Silpominen aiheuttaa uhreilleen suurta kärsimystä ja usein hengenvaarallisia komplikaatioita. Operaation lääketieteellisiä seuraamuksia ovat tavallisimmin kuiviin vuotaminen (2 % leikatuista), tulehdukset, pysyvät virtsaamisvaikeudet ja pidätyskyvyn heikkeneminen, voimakkaat kuukautiskivut, merkittävät seksuaalielämän ongelmat ja kivut, psyyken ongelmat sekä suuren, joustamattoman arpikudoksen aiheuttamat synnytyskomplikaatiot ja tästä aiheutuva kuolleisuus. Tyttöjen ympärileikkaus on Afrikassa yksi suurista synnytyskuolleisuuden aiheuttajista.

Opetetaan, että ympärileikkaamattomien tyttöjen rukouksia ei kuulla ja että ympärileikkaamattomien naisten valmistama ruoka ei maistu. Heitä ei myöskään pidetä kunniallisina naisina. Siellä, missä  ympärileikkaus on yleistä, kristittyjen keskuudessa tapa on usein jonkin verran alhaisempi kuin heimo- tai islaminuskoisten keskuudessa.

Kenian maasai-alueen tilanne: Kenian maasai-alueella tytöt leikataan yleensä 8-14 vuotiaina. Tytöt pakotetaan erittäin kivuliaaseen toimenpiteeseen vastoin tahtoaan. Ympärileikkauksen jälkeen tyttö naitetaan yleensä huomattavasti vanhemmalle miehelle toiseksi tai kolmanneksi vaimoksi. Mahdollisesti jo aloitettu koulunkäynti päättyy tytön osalta tähän. Monet maasai-isät eivät näe tyttöjen koulutusta tärkeänä, vaan tyttärensä ennemmin taloudellisen vaurauden tuojina morsiusmaksujen muodossa, kouluttaen mieluummin saaduilla varoilla poikiaan.

Credo-työ: Vuonna 2001 käynnistetty Credo-ohjelma toimii heikossa asemassa olevien tyttöjen auttamiseksi. Sosiaalityöntekijät auttavat turvaa etsivät tytöt koulunkäynnin alkuun sisäoppilaitoksessa, josta suku ei voi hakea väkivalloin tyttöä takaisin yhteisöönsä. Tytöille tarjotaan myös virkistystoimintaa sekä hengellistä ohjelmaa. Uhrin ja ympärileikkausta puoltavan yhteisön erottaminen toisistaan on menestyksellisen työn edellytys. Moni tyttö on kulkenut koulutiensä turvallisesti vuosien ajan peruskoulun ja lukion kautta ammattiopintojen päätökseen asti.

Tilapäistä suojaa ohjelman alussa tytöt saavat yhteistyötahojen pitämistä suojataloista. Tytöt opiskelevat tämän jälkeen pääsääntöisesti hyvissä sisäoppilaitoksissa. Koulutus sisäoppilaitoksessa on yleistä Keniassa. Sisäoppilaitokset ovat myös arvostettu tapa kouluttautua. Rehtori ja opettajat tietävät tyttöjen tilanteen ja kannustavat heitä elämässä ja opinnoissa eteenpäin.

Sovittelutyö: Credo-ohjelmaan sisältyy sovittelutyö. Sovittelun avulla pyritään parantamaan katkenneet tai tulehtuneet välit perheeseen siten, että vuosien jälkeen tyttö voi palata takaisin yhteisöönsä ilman vaaraa ympärileikkauksesta tai pakkoavioliitosta. Hyvällä koulutuksella pyritään myös siihen, että uuden kohtaamisen tapahtuessa tyttö ei enää ole alistetussa asemassa.
Credo-ohjelmassa työskentelee paikallinen, koulutettu työntekijä. Ohjelmaa koordinoi paikan päällä myös suomalainen SLEYn lähetti Satu Arkkila.

Rahoituksen haasteita: Tapiolan seurakunnan tuella rahoitetaan CREDO-ohjelmaa suoraan. Osallistumme ohjelman peruskustannuksiin, sekä paikallisen työntekijän palkkaamiseen. Samoin rahoitetaan tarpeen mukaan tyttöjen ylläpitoa sekä heidän koulutuksestaan aiheutuvia kuluja.

CREDO-työlle etsitään Suomesta myös kummeja. Heitä ei vielä ole riittävästi. Credo on pitkäjänteinen ja kaukokatseinen ohjelma. Kummimaksut eivät ohjelman loppupuolella useinkaan riitä kattamaan tyttöjen peruskuluja kuten asumista ja myöhäisempiä opintoja. Tämä johtuu siitä, että tytöt halutaan mahdollisuuksien mukaan kouluttaa ammatteihin saakka. Todellinen kummituen tarve nouseekin ohjelman edetessä samalla, kun kummit monesti sitoutuvat alkuperäiseen kummitukeensa, joka vastaa nuoren tytön koulutukseen ja asumiseen tarvittavaa summaa. Se saattaa kattaa ohjelman loppupuolella kolmasosan todellisista kustannuksista. Myös tämä lisää uusien kummien tarvetta. Seurakuntien tuen ja uusien kummien osuus onkin hyvin tärkeä Credo-ohjelmassa.

Uusien kummien ja seurakuntatuen avulla ohjelmaa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan myös laajentaa. Näin useampi tyttö säilyisi ympärileikkaukselta ja pakkoavioliitolta.

www.sley.fi

 

Pioneerityö Koillis-Keniassa; ihmisoikeustyötä ja lukusaleja - SLEY

Yleistilanne: Koillis-provinssi on pinta-alaltaan Kenian kolmanneksi suurin. Luonnon tuomien vaarojen lisäksi ihmiset kärsivät konfliktien ja väkivallan aiheuttamista haitoista. Somalian rajan läheisyys lisää osaltaan turvattomuutta myös Kenian koillisosassa. Alue on terroritoiminnan kasvualustaa. Koulutettu työvoima tai avustustyöntekijät eivät usein halua tai uskalla työskennellä alueella. Työ Koillis-Keniassa on aloitettu suomalaisten aloitteesta vuonna 2007 yhteistyössä kenialaisten kanssa. Kenian luterilaisella kirkolla ei tätä ennen ollut työtä koillisprovinssissa, lukuun ottamatta radio-ohjelmia, joita on lähetetty alueelle.

Koillis-Kenian alue on yksi maan köyhimmistä lääneistä. Noin 70 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella, mikä tarkoittaa alle yhtä euroa päivässä. Toistuvat kuivuusjaksot vaikeuttavat elämää. Ruuan saanti on ongelma ja asukkaat joutuvat usein turvautumaan ruoka-apuun. Koillis-Kenian alue on harvaan asuttua ja suurin osa sen asukkaista saa elantonsa paimentamalla ja kasvattamalla eläimiä.

Väestöstä: Osa Kenian kymmenistä heimoista on jäänyt aikoinaan kahdelle puolelle rajaa silloin, kun maiden rajoja määriteltiin siirtomaavaltojen toimesta. Näin kävi myös somaliheimoon kuuluville. Koillisosa maasta onkin arviolta 90 % somaliheimon asuttamaa. Keniassa somaleita asuu merkittävästi myös pakolaisina, mutta myös alueen alkuperäisinä asukkaina. Yhteensä heitä on yli 2 miljoonaa, Nairobissa noin 500 000. Useimmat somalit puhuvat somalin kieltä tai sen murretta. Heidän perinteisiä elinkeinojaan ovat olleet paimentolaisuus ja maanviljely, kaupungeissa kauppa ja käsityöläisyys sekä rannikoilla kalastus.

Opetusta ja ihmisoikeustyötä: Työalueelle on vuodesta 2007 alkaen perustettu mm. lukusalitoiminta koululaisille sekä aikuisopetusta naisryhmille. Lisäksi työhön Kenian koillis-osassa kuuluu oikeusaputyö, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksien toteutumista -  myös käytännössä. Työmuodot ovat saaneet hyvän vastaanoton paikallisten ihmisten keskuudessa.
Oikeusaputyö on alkanut erityisen lupaavasti. Vuoden 2016 aikana oikeustyöstä vastaava Mr. Stephen Wanyoike oli mukana peräti 30 ihmisoikeuksia käsittelevässä oikeustapauksessa, käsitellen mm. alaikäisten raiskauksia, räikeitä ihmisoikeusrikoksia jne. Nuorin oikeusaputyöstä hyötynyt uhri vuonna 2016 oli vain viiden päivän ikäinen. 

Viime vuoden aikana oikeusaputyö on myös toimittanut mm. kymmeniä patjoja paikalliseen vankilaan sekä parantanut paikan olosuhteita monin tavoin.

Ihmiset alkavat olla hiukan enemmän tietoisia oikeuksistaan, ja ottavat jo itse yhteyttä oikeusaputyöhön.  Provinssissa on perinteisesti vähän oikeusapua saatavissa, kenialaisten juristien yleensä pyrkiessä pois alueelta.

www.sley.fi