Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Espoonlahden kirkon rakennustyöt alkoivat keväällä 1979. Uuteen kirkkoon tarvittiin uudet urut. Urkujen asennus alkoi kirkkosalissa keväällä 1982 ja äänitys vuoden 1983 alussa.
Soittimen rakentajaksi valittiin espoolainen Urkurakentamo Veikko Virtanen. Disposition eli äänikertasuunnittelun teki seurakunnan oma kirkkomuusikko Lasse Erkkilä, joka myös toimi rakennustöiden valvojana. Urkujen julkisivun suunnittelusta vastasi kirkon suunnitellut Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen yhdessä Urkurakentamo Virtasen kanssa.
Urkujen sijoitus on sikäli mielenkiitoinen, että ne suunniteltiin kirkon etualalle messu- ja konserttitapahtumien keskipisteen eli alttarin lähelle. Niinpä kirkossa on ikään kuin kaksi saarnastuolia alttarin molempiin puoliin, toinen puhuttua ja toinen soitettua Jumalan sanaa varten. Tavallaan kirkkolaiva alttarin yläpuolella saa uruilta hyvää tuulta purjeisiinsa matkallaan kohti valoa.
Vuonna 1983 käyttöön vihityssä soittimessa on 40 itsenäistä äänikertaa, jotka jakaantuvat neljään eri pillistöön. Soittopöydän kolmesta sormiosta ensimmäisellä soitetaan pääpillistöä, toisella positiivipillistöä ja kolmannella paisutuspillistöä. Pää- ja positiivipillistö edustavat lähinnä neobarokkista ja pohjoismaalaista ihannetta. Paisutuspillistö on äänikertavalikoimaltaan ja äänitykseltään lähinnä romantiikan edustaja.
Jylhänä kohoavat pillistöt kirkon etuosassa kohti korkeuksia. Virtasesta virtaa helposti kaikki barokkitoccatoista romantiikan pehmeisiin pastoraaleihin. - Heli Ojala, kanttori
Uruissa on 2942 pilliä, joista puisia 24. Loput ovat kuparia ja tinaa. Suurin pilli, Principal 16':n C jalkion julkisivussa, on halkaisijaltaan 270 mm, kokonaisuuspituudeltaan 6000 mm ja soivalta pituudeltaan 5100 mm. Pienin pilli on noin 8 mm ja halkaisijaltaan 3 mm. Urkujen kokonaiskorkeus on 11 metriä.
Soittimen soittokoneisto on mekaaninen, samoin koppelit eli yhdistimet toimivat mekaanisesti. Ilmalaatikot ovat kukin omalla palkeella ja paineensäätäjällä varustettuja listelaatikoita. Hallintokoneisto on sähköinen. Alkuperäisessä muodossaan hallintokoneiston rekisteritaulut muistuttivat ulkoisesti mekaanista hallintoa eli rekisteritapit näyttivät "perinteisesti vedettäviltä".
Muistipaikkoja Setzer-tyyppisessä hallinnassa oli 16. Vuonna 1997 tehtyjen muutostöiden jälkeen urkujen hallintokoneisto uudistettiin, samalla soittopöytä ja sen ympäristö muuttui ulkonäöltään. Rekisteritappien paikalle tulivat sähköiset "valokatkaisimet", jotka kaikki sijoitettiin soittopöydän vasemmalle puolelle. Samalla vaihdettiin nuottiteline ja soittopöytää suojanneet luukut poistettiin.
Kahdenkymmenen vuoden aikana Espoonlahden kirkon uruista on tullut arvostettu oman tyylilajinsa soitin, joka on ansiokkaasti palvellut seurakuntaa niin monipuolisena jumalanpalvelus- kuin myös konsertti-instrumenttina. Erityisesti jo perinteeksi muodostuneessa Kesäillan Urkumusiikki -konserttisarjassa ovat kuuntelijat saaneet nauttia näistä uruista.
Urut peruskorjattiin syksyllä v. 2013. Kolme kuukautta kestäneen huollon ja peruskorjauksen aikana soitin äänitettiin uudestaan, äänikerroista oboe vaihdettiin kokonaan uudeksi, kolmannen sormion pillistön kaappia tiivistettiin, soittopöydän ja jalkion väliä suurennettiin 1,8 cm:lla soittoasennon parantamiseksi, sormion ns. alakoskettimet saivat uudet luiset pinnat, muistinhallintajärjestelmä uudistettiin (4000 muistipaikkaa) ja huoltokäytävien turvallisuutta parannettiin lisäämällä ja korottamalla kaiteita.
Evästeiden avulla tarjoamme parempaa käyttökokemusta. Omat, välttämättömät evästeemme kontrolloivat sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä.
Käytämme sivustolla upotuksia sosiaalisesta mediasta, kuten videoita ja sisältöjä. Nämä sisällöt saattavat sisältää käyttäjiä henkilöiviä evästeitä. Nähdäksesi nämä sisällöt sivustollamme hyväksy evästeet.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä