Syksyn ruska vaihtuu pian lehdettömään talven odotukseen. Samalla kun päivät ovat lyhentyneet, pandemian uhka leijuu yhä yllämme. Se lisää kaamoksen syvyyden tuntua. Kaipaamme nyt valoa ja toivoa.

Juuri tähän pimeimpään hetkeen tulee pyhäinpäivän, adventin ja joulun viesti. Jeesuksen Kristuksen omilla on toivo, joka ulottuu synkimmänkin pimeyden ja myös kuoleman läpi.

Tämä toivo ei perustu omiin kuvitelmiimme tai edes omaan uskoomme, vaan Jumalan lupauksiin. Niiden lähteenä on Jeesuksen syntyminen ihmiseksi, hänen sovintokuolemansa ristillä ja hänen ylösnousemisensa kuolleista.

Tämän toivon varassa jaksamme kaamoksen ja kuolemankin läpi kohti jouluajan valoa ja uutta kevättä.

Siunattua kaamosta Sinulle ja rakkaillesi!

Jouni Turtiainen, kirkkoherra