Konfirmaatio

Konfirmaation merkitys

Saatuaan rippikoulussa opetusta nuori yhtyy konfirmaatiossa samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat jo kastetilaisuudessa.

Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee uskon vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan ja konfirmoitavat siunataan apostolisella siunauksella.

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin saavutettuaan äänioikeuden edellytyksenä olevan 18 vuoden iän.

Konfirmaation edellytykset

Konfirmoitavien tulee olla kastettuja kirkon jäseniä, jotka ovat saaneet opetusta rippikoulussa.

Aikuisen kastetoimitus sisältää myös konfirmaation. Rippikouluaikana kastettu nuori voi kuitenkin osallistua yhteiseen konfirmaatioon rippikouluryhmänsä kanssa.

Klikkaamalla saat lisätietoa rippikoulusta ja aikuisrippikoulusta.

Konfirmaation käytännön järjestelyt

Konfirmaatio toimitetaan kirkossa, yleensä ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä. Rippikirkot ovat yleensä varsin täysiä, joten sukulaisten ja ystävien kannattaa tulla kirkkoon ajoissa.

Kirkossa rippikoululaisen päällä on valkoinen alba. Alban alle on syytä pukea siistit ja juhlavat vaatteet. Pojilla on hyvä huomioida pitkät housut ja siistit kengät. Alban läpi voi hiukan näkyä läpi alla oleva vaatetus, mutta käytännössä alba peittää koko kehon.

Kummit

Useissa seurakunnissa kummi voi osallistua kummilapsensa siunaamiseen. Kummit olivat läsnä lapsen kastehetkellä. On luonnollista, että myös konfirmaatiossa kummi osallistuu siunaamiseen, sillä kummin tehtävä on toimia vanhempien tukena lapsen tai nuoren kristillisessä kasvatuksessa.

Valokuvaaminen konfirmaatiossa

Valokuvauksen ja videokuvauksen suhteen on syytä kirkossa harjoittaa malttia, jotta konfirmoitavat ja tilaisuuden harras luonne eivät häiriinny. Kuvaaminen tapahtuu omalta paikalta. Hämärää kirkkovaloa parempia kuvia saa yleensä konfirmaatiotilaisuuden jälkeen kirkon pihalla.

Juhla kodissa

Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen on tapana viettää kotona rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Juhlavieraita kutsuttaessa kannattaa muistaa erityisesti kummit.

Kotona järjestettävässä juhlassa on hyvä kuunnella nuoren toivomuksia niin tarjoilun kuin ohjelmankin suhteen. Koska juhlittava nuori on vielä alaikäinen, ei juhlassa ole tyylikästä tarjoilla alkoholia. Juhlaan voidaan yhdistää kotihartaus.

Konfirmaation historiaa

Konfirmaatio ja kaste liittyivät toisiinsa katolisessa kirkossa 300-luvulta alkaen. 800-luvulla ne irtosivat toisistaan erillisiksi toimituksiksi. Vuonna 1439 Firenzen kirkolliskokouksessa päätettiin konfirmaation sakramenttiluonteesta.

Uskonpuhdistaja Luther tarkasteli konfirmaatiota eri näkökulmasta. Lutherin mukaan kaikki pelastukseen tarvittavat välineet saadaan kasteessa. Kastettu tarvitsee ainoastaan uskoa.

Opettaminen auttaa ihmistä uskomaan. Lutherin mukaan opettaminen oli todellinen konfirmaatio, eli vahvistaminen (confirmare, lat. = vahvistaa). Luther kuitenkin säilytti opetuksen jälkeisen siunaamisen ja kätten päällepanon. Konfirmaation merkittävin rooli oli ensimmäiselle ehtoolliselle valmistaminen.

Toisinaan konfirmaatiota on tarkasteltu initiaatioriittinä, porttina aikuisuuteen. Konfirmaation jälkeen suomalaisessa perinteessä nuori on tullut aikuiseksi ja on voinut osallistua aikuisten rientoihin, mm. käydä tansseissa ja käyttää aikuisten vaatteita.

Yli 90 prosenttia espoolaisista 15-vuotiaista käy rippikoulun. Käytännössä kaikki rippikoulun käyneet konfirmoidaan.

Lähteet ja kirjallisuus:
Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset
Rissanen, Antero (toim): Kartalla, rippikoulun käsikirja Rippikouluopas 2001

Nuoret menossa kulkueessa kohti kirkkoa konfirmaatioharjoituksessa.