Urkuyö & Aaria konsertti

• Helena Juntunen, sopraano
• Jousikvartetti:
• Elias Nyman, viulu
• Elias Lassfolk, viulu
• Valerie Lassfolk, alttoviulu
• Annika Valkeajoki, sello

Liput 15–35 €, osta liput: lippu.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Richard Wagnerin sydämeen käyvät liedit Mathilde Wesendonckin runoihin ovat yhdessä Siegfried Idyllin kanssa Wagnerin kaksi yleisimmin esitettyä teosta säveltäjän oopperakirjallisuuden ulkopuolelta. On sanottu, että Wagnerin musiikin ja Mathilden runouden synteesi on heidän keskeneräisestä suhteestaan syntynyt mestariteos. Kappaleet itsessään ovat omaelämäkerrallisia kertomuksia tukahdutetusta rakkaudesta, joka saavuttaa liiton vain musiikissa.

Ranskalainen säveltäjä Christophe Looten kirjoitti transkription Wagnerin Wesendonck liedeistä lauluäänelle ja jousikvartetille, joka sai ensiesityksensä Pariisin Théâtre des Champs-Élyséessä vuonna 2015. Tämä ainutlaatuinen versio saa nyt ensiesityksensä Suomessa.

Mathilde Wesendonckin ihailun kohteisiin lukeutui myös Johannes Brahms, jonka kanssa hän ystävystyi Zürichissä vuonna 1866 tämän käytyä useita kertoja konsertoimassa kaupungissa mm. Otto Wesendonckin järjestämänä. Mathilde ehdotteli Brahmsille majoittumista samaisessa Zürichin Engessä sijaitsevassa Villa Wesendonckin pihan mökissä, jossa Richard Wagner aiemmin asui, mutta tämä torjui tarjoukset. Brahms kuitenkin vieraili Wesendonckeilla useita kertoja, ja kirjeenvaihto heidän välillään jatkui seitsemän vuoden ajan.

Brahmsin kolmesta julkaistusta jousikvartetosta kaksi ensimmäistä julkaistiin yhdessä opuksena 51 vuonna 1873. Hän omisti ne ystävälleen kirurgi Theodor Billrothille, joka oli myös lahjakas pianisti ja viulisti sekä Wesendonckien ystävä. Jousikvartetto oli sinfonian tavoin Brahmsin mielestä niin suuri vuori kiivettäväksi, että vanhojen mestarien varjossa hän vitkutteli ensimmäisten mielestään julkaisukelpoisten tuotostensa kanssa nelikymppiseksi asti ja oli hylännyt siihen mennessä ainakin 20 kvartettotekelettään. Brahms lähetti muun lähipiirinsä ohella Billrothille keskeneräisiä teoksiaan arvioitavaksi ja koe-esitytti hänellä usein kamariteoksiaan ennen niiden kantaesitystä ja julkaisua. Billrothista tuli myös tärkeä Brahmsin puolestapuhuja ”romantikkojen sodassa” Lisztin ja Wagnerin piirejä vastaan, joskin Brahms vihamielisyyksistä huolimatta arvosti Wagnerin teoksia loppuun asti.