Koulukummi tarjoaa oivalluksia vuorovaikutukseen

13.9.2018 14.51

Nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen istuu ryhmäytyksessä apuna käytettyjen mustien, siirrettävien lavojen pääl... Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen on Martinkallion koulun ja Nöykkiön yläkoulun koulukummi.

Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen toimii koulukummina Martinkallion koulussa ja Nöykkiön yläkoulussa.

Koulukummi on seurakuntaa edustava kouluyhteistyön yhdyshenkilö. Siiri Salosen mukaan koulukummin tärkein tehtävä on olla mukana sekä koulun arjessa että juhlassa.

- Esimerkiksi Martinkallion koulussa osallistun tarpeen mukaan oppilashuoltoryhmän tapaamisiin. Samalla pysyn kartalla, mitä nuorille kuuluu ja millaiset ilmiöt vaikuttavat lasten ja nuorten elämään.

Espoonlahdessa jokaisella nuorisotyönohjaajalla on vähintään kaksi nimettyä koulua. Koulukummin tehtävässä heillä on työparina pappi. Pappien tehtävät kouluilla painottuvat usein esimerkiksi koulukirkkojen ja päivänavausten pitämiseen.

Koulukummien tehtävät vaihtelevat koulujen toiveiden mukaan. Joillain kouluista työ on lähinnä säännöllistä päivystämistä tiettyjen välituntien aikaan ja päivänavauksien pitämistä. Osa kouluista toivoo koulukummilta enemmän. Tyypillistä on, että syksyisin koulukummit ja Espoon kaupungin nuorisotyöntekijät pyörittävät yhdessä seiskaluokkalaisten ryhmäytyksiä.

- Ryhmäytysten jälkeen, lokakuusta vuoden vaihteeseen saakka seiskaluokkien opettajilla on mahdollisuus tilata meiltä räätälöity toiminnallinen tunti omalle luokalleen, Siiri Salonen kertoo.

Päihdekasvattaja ja tukioppilaiden apu

Pari kertaa vuodessa Siiri Salonen osallistuu yhden yön mittaisiin leirikouluihin.

- Käytännössä tämä tarkoittaa, että olen mukana esimerkiksi syksyllä Nöykkiön yläkoulun leirikoulussa ja keväällä vuorossa on Martinkallion koulun leirikoulu.

Koulukummi myös toimii tukioppilaiden eli tukarien apuna.

Siiri Salonen pitää koulun kanssa yhteistyössä oppitunteja viides- ja seitsemäsluokkalaisille. Tunnit ovat osa ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta. Oppitunnit pidetään koululaisten kysymysten pohjalta, jotka kuraattori etukäteen kerää ja lähettää nuorisotyönohjaajille.

- Kysymyksiin on välillä haastavaa vastata, kun itsellä ei ole ajankohtaista koulutusta. Mutta ainakin kahdesti vuodessa tulee päivitettyä omia tietoja päihteistä näiden oppituntien vuoksi.

Ryhmätoiminta kiehtoo

Siiri Salosen mukaan koulukummin tehtävistä mukavimpia ovat ryhmän toimintaan tai vuorovaikutussuhteisiin liittyvät harjoitukset.

- Ryhmäharjoitusten lomassa on hienoa auttaa nuoria tekemään oivalluksia omasta vuorovaikutuksestaan.

Siiri Salonen päivystää mielellään sekä koulujen käytävillä että opettajanhuoneessa. Silloin hänelle voi tulla juttelemaan mistä tahansa.
- Esimerkiksi yhteistyökuvioita opettajien kanssa sovitaan opettajanhuoneessa piipahtaessa ja käytävillä törmätessä.

Siiri Salonen ei odota nuorten muistavan hänen nimeään. Riittää, että nuoret moikkaavat oma-aloitteisesti.
- Silloin tiedän, että olen viettänyt tarpeeksi paljon aikaa koululla. Välitön vuorovaikutus syntyy vain ajan kanssa, hän sanoo.

Koulussa nuoret eivät helposti lähde välitunnilla avautumaan mistään syvällisistä aiheista. Yläkoulussa nuoret tulevat juttelemaan jostain yhdessä aiemmin koetusta. Aiheina voivat olla esimerkiksi leirikoulu- tai riparimuistot tai koulun arki. Siiri Salonen pyrkii välitunneilla juttelemaan myös niiden kanssa, joiden hän on havainnut olevan usein yksin.

Iso osa nuorista on huomaavaisia ja fiksuja

Siiri Salonen työskentelee Espoonlahden alueella koulukummina jo kuudetta vuotta. Vuosiin on mahtunut tasaiseen tahtiin kolmiodraamojen ja muiden erimielisyyksien selvittelyä.
Kiusaamistilanteita ratkoessaan hän on huomannut, että ilmaisu ”Mä sanoin sen ihan läpällä” on yleistynyt.

Siiri Salonen korostaa, että suurin osa nuorista on huomaavaisia ja fiksuja. Mutta osa nuorista ei kykene asettumaan toisen asemaan eikä kunnioita muita. Esimerkiksi vitsiksi tarkoitetut, loukkaavat heitot ovat usein opittua käytöstä ja ehkä jossain nuorten omassa ryhmässä hyväksyttyä.
- Ihan läpällä –heitolla ei voi selittää kaikkea. Jos sanallinen ilmaisu loukkaa toista, niin se ei ole kunnioittavaa käytöstä, Siiri Salonen toteaa.


Koulukummilla on monta nimikettä

Kirkossa kouluissa työskenteleviä moniammatillisia kouluyhdyshenkilöitä eli koulupastoreita alettiin kouluttaa jo 1960-luvulla.
- Espoon seurakunnissa termiä koulukummi käytetään Espoonlahden lisäksi Esbo svenskassa (skolfadder). Kouluyhdyshenkilö termi on käytössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Olarissa käytetään termiä koulupastori”, Espoon seurakuntien kasvatustyön sihteeri Anne-Maria Laukkarinen kertoo.

Kirkon kouluyhteistyön asiantuntija, TL Tuula Vinko toteaa, että kummiudella on koulukontekstissa myönteinen lataus: on esimerkiksi yrityskummeja ja kummioppilaita.
- Toisaalta juuri mainitusta syystä moni seurakunta käyttää koulupappi tai -pastori –nimikettä, jotta profiili olisi selvempi. Kouluyhdyshenkilö taitaa olla neutraalein nimike ja siksi varsin käytetty, Tuula Vinko toteaa.


Teksti ja kuva: Eija Harju

« Uutislistaukseen