Pirjo Kuula

Olen Pirjo Kuula ja työskentelen Espoon sairaalassa sairaalapappina. Teen vuoden sijaisuutta ja siksi olen virkavapaalla Nurmijärven seurakunnasta. Koska asun Espoossa, on työmatka ihanteellinen kävellen tai pyöräillen. Sairaalatyö veti minua puoleensa uudelleen vajaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Aiempi kokemus sairaalapappina on Kuopiosta. Olen myös aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja.

Sairaalatyössä tapaa potilaat ja heidän omaisensa vaativassa elämäntilanteessa. Hoitohenkilökunnan kohtaamisessa korostuu heidän työnsä ja sen tuomat haasteet. Kuntoutusairaalan potilaiden hoitojaksot voivat kestää kuukausia. Pitkän hoitojakson jälkeen ei ole aina helppoa siirtyä takaisin kotiin tai kokonaan uuteen asumisen muotoon hoivakodissa. Saattohoidon osastoilla kohdataan kuoleman todellisuus. Sairaalassa on paljon aikaa pysähtyä. Papin työ sairaalassa on edelleen eniten keskusteluapua. Ihmissuhteet, oman elämän merkitys, kärsimys, elämästä luopuminen, usko ja kuolemanjälkeisyyden kysymykset ovat muun muassa niitä asioita, joita monet miettivät. Kaiken rinnalla kulkee myös iloa ja keveyttä. Elämän eri värit ovat läsnä.

Sivuan kirjoituksissani näitä edellä mainittuja aiheita ja sen lisäksi kerron mitä milloinkin putkahtaa ajankohtaisena mielen päälle.