Uutislistaukseen

Kirkkoherra Kalervo Salo. Hänen taustalla on palanut ja hiiltynyt Perkkaan kappeli. Kuva: Juha-Pekka Rissanen - Perkkaan kappeli on ollut tuhansien ihmisten rippi-, kaste- ja vihkikirkko ja sen tuhoutuminen on todella suuri suru, kirkkoherra Kalervo Salo toteaa. Kuva: Juha-Pekka Rissanen.

Perkkaan kappelin tuho järkyttää – raunioilla jaetaan tänään kiirastorstain ehtoollista

14.4.2022 12.51

Vuonna 1929 valmistunut, talkoovoimin rakennettu Perkkaan kappeli tuhoutui tänään kiirastorstaina aamuyöllä syttyneessä tulipalossa. Kappeli oli Espoon toiseksi vanhin kirkkorakennus ja merkittävä osa espoolaista kulttuurihistoriaa.

Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo ja Esbo svenska församlingin kirkkoherra Kira Ertman ovat järkyttyneitä tulipalosta. Kappeli on ollut tärkeä paikka niin heidän seurakuntiensa jäsenille kuin espoolaisille laajemminkin.

- Perkkaan kappeli on ollut tuhansien ihmisten rippi-, kaste- ja vihkikirkko ja sen tuhoutuminen on todella suuri suru. Tähän rakennukseen liittyy lukemattomia muistoja ja paljon tunnearvoa. Kappeli on ollut espoolaisille ja leppävaaralaisille tärkeä kokoontumispaikka, kirkkoherra Kalervo Salo sanoo. 

Kiirastorstain ehtoollinen kappelin pihamaalla - päivystystä läpi pääsiäispyhien

Perkkaan kappelin pääsiäisohjelmassa oli tänään kiirastorstain ehtoollinen. Ehtoollismessua ei peruta, vaan se pidetään kappelin pihamaalla iltaseitsemältä. Tilaisuus toimitetaan suomeksi ja osin ruotsiksi ja arabiaksi.

Paikalle on syytä tulla jalan, sillä pelastusajoneuvojen pääsy paikalle on turvattava koko pääsiäispyhien ajan. Sen vuoksi kappelin parkkipaikalle tai kappelille johtavan tien varteen ei saa pysäköidä. Myöskään aidatulle paloalueelle ei saa mennä. 

Leppävaaran seurakunnan työntekijöitä on paikalla kappelin pihamaalla keskustelua, surun ja muistojen jakamista varten.  Tänään paikalla ollaan klo 20.30 saakka ja pitkästä perjantaista pääsiäismaanantaihin paikalla on työntekijöitä klo 11-16.

Tärkeä paikka myös ruotsinkieliselle yhteisölle

Esbo svenska församlingin kirkkoherra Kira Ertman kertoo, että Perkkaan kappeli on ollut tärkeä paikka ruotsinkielisille perheille ja suvuille Espoossa jo lähes sadan vuoden ajan. 

- Kappeli rakennettiin aikanaan vapaaehtoisvoimin. Ruotsinkielinen Alberga kyrkoförening ja suomenkielinen Alberga-Leppävaaran kirkonkannatusyhdistys toimivat yhdessä uuden kirkon saamiseksi ja monet perheet toimivat niissä aktiivisesti, Kira Ertman sanoo.

- Tuntuu vaikealta viettää pääsiäispyhiä tässä tilanteessa. Pääsiäisen luoma toivo valaisee silti tämänkin järkyttävän hetken, Kira Ertman sanoo. 

Perkkaan kappelin historiaa

Leppävaaran pikkukirkko eli Perkkaan kappeli rakennettiin vuonna 1929 ja vihittiin käyttöön saman vuoden ensimmäisenä adventtina.
Kappeli rakennettiin vapaaehtoisvoimin.  Varat kirkon rakentamiseksi saatiin lainarahan lisäksi ompeluseurojen myyjäisten tuotosta. Tontti saatiin lahjoituksena yhdellä markalla Kiinteistöosakeyhtiö M. G. Steniukselta ja hirret sekä muuta puutavaraa saatiin, kun Helsingin Suomalainen Säästöpankki lahjoitti Helsingissä Hallituskadun ja Kluuvikadun kulmassa olleen purettavaksi määrätyn hotellin.

Kirkon esineistökin saatiin lahjoituksina, mm. leppävaaralainen taiteilija Anna Sahlstén maalasi taulun "Hyvä paimen". Kirkon suunnitteli kannatusyhdistyksessä aktiivisesti toiminut arkkitehti Berndt Blom. Alttaritauluna kappelissa oli Ville Vallgrenin tekemä ja lahjoittama "Ristiin naulittu Kristus" -krusifiksi.

Kirkon värikäs syntyhistoria kertoo Leppävaaran alueen asukkaiden aktiivisuudesta. Vuosien aikana rakennus on toiminut hengellisten tilaisuuksien ja kerhojen lisäksi Ilmolan lastentarhan suojana 1940–50-lukujen vaihteessa.

Alberga-Leppävaaran kirkonkannatusyhdistys ja Alberga svenska kyrkoförening luovuttivat Leppävaaran vanhan kirkon nimellä kulkeneen kappelin Espoon seurakunnille kesällä 1954. Leppävaaran seurakunnan ainoana kirkkona Perkkaan kappeli oli 1964-1979.