Viittomakielentaitoista tukihenkilöä voi joutua jonottamaan kuukausia

26.3.2019 16.30

Aliisa Lehtonen Ja Teemu Kuusisto25 lukkari 1200px800px_M.jpg Teemu Kuusisto on viittomakielinen vapaaehtoin tukihenkilö. Aliisa Lehtonen työskentelee Kuurojen Liitossa, VIVA:n koordinaattorina.

Viittomakielentaitoista vapaaehtoista tukihenkilöä jonottaa Suomessa noin 30 kuuroa. Heistä suurin osa miehiä. Joukossa on monia vanhuksia ja maahanmuuttajia, mutta myös lapsia, nuoria ja heidän perheitään.

Sopivaa juttukaveria tai ulkoiluseuraa voi joutua odottamaan kuukausia.

- Iso tarve on viittomakielentaitoisille miehille. Meillä on tapana antaa miesasiakkaalle miestukihenkilö, sillä se on usein luontevin vaihtoehto, Kuurojen Liiton viittomakielisen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Aliisa Lehtonen kertoo.

Aliisa Lehtosen työalueena on koko Suomi. Hän toteaa, että osa juttukaveria kaipaavista hakee itselleen etätukihenkilöä. Asuinpaikalla ei ole silloin väliä, sillä yhteys hoituu videon välityksellä. Tällöin keskustelukaveri saattaa löytyä nopeammin kuin esimerkiksi ulkoilu- tai harrastusseuraa etsivillä.

Aliisa Lehtonen on niin ikään huolissaan juttuseuraa jonottavista, tavallisissa palvelutaloissa asuvista kuuroista, iäkkäistä ja huonosti liikkumaan pystyvistä vanhuksista.

- Vanhus voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi, jos hän on palvelutalossa asuva ainoa kuuro. Syrjäytymistä syventää, jos henkilökunnalla ei ole viittomakielen osaamista, Aliisa Lehtonen toteaa.

VIVA ehkäisee yksinäisyyttä

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 4000 kuuroa. Heistä noin tuhat elää pääkaupunkiseudulla. Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta (VIVA) on osa Kuurojen Liiton palveluita. VIVA pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan asiakkaiden osallistumista yhteiskuntaan.

Pääkaupunkiseudulla asuvia kuuroja ja viittomakielisiä auttaakseen Aliisa Lehtonen tekee yhteistyötä muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien kuurojentyöstä vastaavien diakoniatyöntekijöiden ja pappien kanssa. Helsingin seurakunnissa työskentelee yksi kuurojendiakoni. Lisäksi Helsingissä on töissä kuurojenpappi, jonka työalueena on koko Etelä-Suomi, aina Tampereen korkeudelle asti. Pääkaupunkiseudun seurakunnilla on käytettävissään Kirkkohallituksessa työskentelevä, suomenruotsalaista viittomakieltä osaava kuurojenpappi.

Espoossa ja Vantaalla viittomakielisessä työssä on kummassakin yksi diakoni. Seurakunnilla on viittomakielistä ja viittomakielelle tulkattua toimintaa kaikenikäisille kuuroille ja kuurosokeille. Seurakuntien kuurojentyöstä vastaavat diakonit pitävät myös yhteyttä kuuleviin perheenjäseniin.

VIVA:n kautta hoituu keskitetysti seurakuntien tarvitsemien viittomakielisten vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytointi, koulutus ja työnohjaus. Ohjausta ja neuvoja vapaaehtoisille tarjoavat niin ikään seurakuntien kuurojentyön diakonit.

Sujuva viittomakielen taito tärkeää

Viittomakieliseksi vapaaehtoiseksi hakeutuvan ei tarvitse olla kuuro. Kuulevan henkilön pitää silti osata viittoa sujuvasti. Tukihenkilöiksi haluavat osallistuvat myös soveltuvuushaastatteluun. Tukihenkilöiden toivotaan lupautuvan vapaaehtoispestiin mielellään vuodeksi eteenpäin.

- Vapaaehtoisen tukihenkilön pitää olla täysi-ikäinen, joka haluaa antaa omaa aikaansa toista auttaakseen. Yhden tapaamisen kesto on yleensä kaksi tuntia, jos tapaamiset ovat kerran kuussa, Aliisa Lehtonen kertoo.

VIVA kouluttaa aina vapaaehtoiset. Koulutuksen laajuus on kaksi viikonloppua eli noin 40 tuntia.

- Koulutuksessa käydään läpi tukihenkilötoiminnan periaatteet, harjoitellaan vuorovaikutustilanteita sekä mietitään omaa käyttäytymistä ja reagointia erilaisissa tilanteissa. Jotta voi auttaa muita, on ensin tunnettava itsensä, Aliisa Lehtonen toteaa.

Hyvä mieli on paras palkinto

Espoon Leppävaarassa asuva Teemu Kuusisto on syntymäkuuro. Kuuroutumisen syytä ei hänen kohdallaan tiedetä.

- Kuurouteni huomattiin, kun olin puolitoistavuotias, hän kertoo.

Teemu Kuusisto on ollut viittomakielinen tukihenkilö 2009 lähtien. Hän toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena tukihenkilönä neljälle asiakkaalle. Jäätyään työttömäksi kaksi vuotta sitten, hänellä on ollut hyvin aikaa ja intoa vapaaehtoisuudelle.

- Lähdin mukaan vapaaehtoistoimintaan, kun RAY:n rahoittaman VIVA-hankkeen projektikoordinaattori Airi Kärpänen kysyi minua mukaan. Miehistä oli jo silloin vuosia sitten pulaa, Teemu Kuusisto kertoo.

Teemu Kuusiston asiakkaat ovat vanhuksia, joita hän tapaa kerran kuussa. Tapaamisten aiheet ja sisältö määräytyy asiakkaan toiveen mukaan. Tapaamiset tapahtuvat ennakolta sovitun aikataulun mukaan. Viittomakielentaitoiseksi vapaaehtoiseksi hakeutumista hän suosittelee sosiaalisille persoonille.

- Yleensä menen kylään. Juomme kahvia ja käymme läpi kuulumisia sekä ajankohtaisia uutisia. Kesällä myös ulkoilemme yhdessä, Teemu Kuusisto kertoo.

Vapaaehtoisena hän kokee tuovansa iloa toisen elämään.

- Paras palkinto tästä tehtävästä on hyvän mielen tuottaminen toiselle ihmiselle, hän sanoo.

- Viittomakielisiä vapaaehtoisia sitovat eettiset säännöt. Niiden mukaan tukihenkilön tehtäviin ei kuulu esimerkiksi viranomaiskirjeiden tulkkaaminen, lääkkeiden antaminen eikä kaupassakäynti. Jokaista tehtävää varten on olemassa omat ammattilaisensa, Aliisa Lehtonen kertoo.

Onko sinulla mahdollisuus olla viittomakielentaitoinen vapaaehtoinen tukihenkilö? Laita viesti Aliisa Lehtoselle, aliisa.lehtonen@kuurojenliitto.fi


Kuurojen Liiton viittomakielinen vapaaehtoistoiminta:

https://www.kuurojenliitto.fi/fi/content/viittomakielinen-vapaaehtoistoiminta-viva

Viittomakielinen toiminta Espoon seurakunnissa:

https://www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/vammaiset/viittomakielinen-toiminta

Viittomakielinen toiminta Helsingin seurakunnissa:

https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kuulovammaisetkuurotjahuonokuuloiset

Viittomakielinen toiminta Vantaan seurakunnissa:

https://www.vantaanseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/palvelut-vammaisille/viittomakielisille

Teksti: Eija Harju
Kuvat: Sirpa Päivinen

« Uutislistaukseen