Espoon seurakunnat varautuvat koronapandemian vaikutuksiin taloudessa ja toiminnassa

Talousarvio on valmisteltu koronapandemian keskellä, vailla varmaa tietoa sen kestosta ja vaikutuksista. Pandemian vaikutukset eivät ole vielä näkyneet Espoon seurakuntien kirkollisverotuloissa, mutta on odotettavissa että näin käy ensi vuonna.

Ensi vuoden talousarviossa käyttötalouden menot on laadittu kuluvan vuoden tasoon. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa on kuitenkin varauduttu siihen, että jos taloudellinen tilanne näyttää heikkenevän, se otetaan huomioon myös toiminnan kuluissa.

Myös seurakuntien toimintasuunnitelmissa näkyy varautuminen poikkeusaikojen jatkumiseen. Kullakin seurakunnalla on omat painopistealueensa, mutta digitaalisten palvelujen vahvistaminen näkyy kaikissa toimintasuunnitelmissa. Kokoontumisrajoitusten aikana tilaisuudet, kohtaamiset, palvelut ja asiointi on järjestetty verkon ja digitaalisten välineiden kautta. Tätä osaamista halutaan edelleen kehittää, jotta niin hengellinen elämä, seurakuntien tarjoama tuki ja apu sekä palvelut ovat saatavilla kaikissa tilanteissa.

Espoon seurakuntayhtymän talousarvio perustuu yhden prosentin kirkollisveroon. Veroprosentti on matalimpia evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa. Kirkollisveroa arvioidaan kertyvän 40,5 miljoonaa euroa, missä on tämän vuoden talousarvioon verrattuna laskua yhden miljoonan verran. Valtionrahoitusta arvioidaan saatavan 5,4 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakulut ovat 45,1 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 suurin investointikohde on Tapiolan kirkon peruskorjaus, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2021 jouluun mennessä. Muut merkittävimmät hankkeet liittyvät Velskolan kartanon ja Villa Hvittorpin korjaustöihin. Investointeihin on varattu ensi vuodelle kaikkiaan 13,1 milj. euroa. Niiden rahoittamiseen arvioidaan kuluvan säästöjä 10,5 milj. euroa.