Kirkon perheneuvonta auttaa espoolaisia pareja ja perheitä etänä

– Monesti loman jälkeen ihmiset havahtuvat siihen, että suhde voisi olla paremmalla tolalla ja ottavat yhteyttä, kertoo perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen Espoon perheasian neuvottelukeskuksesta.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen neljätoista perheneuvojaa ovat auttaneet pareja ja perheitä videoyhteyksin kohta puolitoista vuotta.

– Melko kivuttomasti työskentely siirtyi lähitapaamisista videotapaamisiin. Aivan samanlaisia asioita on pystytty käsittelemään parien kanssa etätapaamisissa kuin lähitapaamissa. Etätapaamiset ovat antaneet myös uudenlaisia mahdollisuuksia, välillä ihmiset ovat osallistuneet autosta käsin tai toinen on ollut töissä ja toinen kotona.

Yksinäisyys ja tukiverkon puute koettelee perheitä

Pitkittynyt poikkeusaika on nostanut aiempaa vahvemmin esiin tukiverkon poissaolon ja yksinäisyyden.

– Tukiverkoilla on iso merkitys etenkin pienten lasten perheissä. Monille perheille tapaamiskiellot ovat olleet raskaita. Pariskunnat ja perheet ovat jääneet keskenään kotiin kantamaan isoja asioita kuten lomautuksia.

Poikkeustilanne on koetellut perheitä hyvin eri tavoin liittyen perheen omiin voimavaroihin ja lähtökohtiin.

– Totta kai tilanne on hyvin erilainen niissä perheissä, joissa on jo valmiiksi ajatus ”yhdessä me tästä selvitään, tuli mitä tuli” kuin perheissä, joissa on jo valmiiksi koettu, että yksin on selvittävä, kuvailee perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen.

Yksinäisyys on koetellut perheiden lisäksi myös sinkkuja.

– Ihmisille, jotka eivät ole pysyvässä parisuhteessa, on voinut tulla uusia lähisuhteiden solmimisen ja ylläpitämisen kysymyksiä. Missä voi turvallisesti tutustua tai miten pärjätä vaikkapa seksuaalisuuden kanssa. Miten koskettaa ja saada läheisyyttä? 

Perheneuvonta alkaa arviointikäynneillä

Espoon seurakuntien perheneuvontaan hakeudutaan asiakkaaksi puhelimitse numerosta 09 8050 2420, ma, ti, to ja pe klo 9–11. Tällä hetkellä apua hakevista reilut 60 prosenttia on voitu ottaa asiakkaiksi. Terapia alkaa tyypillisimmin 1–3 arviokäynnillä, jossa pyritään yhdessä hahmottamaan asiakkaiden tilannetta, avuntarvetta sekä sitoutumista työskentelyyn.

Usein terapiassa pyritään havainnoimaan omaa toimintaa ja vaikuttamaan siihen niin, että vuorovaikutustilanteet helpottuvat.

– Silloin ollaan aarteen äärellä, kun ei vaan toivota toisen muuttumista, vaan ihminen kiinnostuu siitä mitä itse on tuomassa suhteeseen – ja millä tavoin.

Perheneuvonnassa on mahdollista keskustella kipeistäkin asioista turvallisessa ympäristössä. Immosen mukaan palkitsevaa on, kun päästään puhumaan siitä, mitä vahvojen tunteiden alla on.

– Siellä alla voikin olla kaipausta, sitä, että ikävöi toista. Tämän kertomisella on hirmu eri sävy kuin parahduksella ”Miksi sä oot tuollainen”.

Terapiassa pystytään havainnoimaan ja muuttamaan niitä ajattelutapoja, joihin ihminen toistuvasti jumittuu. Ihmisen pulmallisista asetelmia voivat olla vaikkapa ajautuminen toistuvaan vaativuuteen, avuttomuuteen, torjumiseen tai huonommuuden tunteeseen.

– Kaikista maailman ihmisistä ihminen valitsee usein alitajuisesti sen, jonka kanssa pääsee työstämään asioita, jotka ovat kesken. Turvallinen parisuhde, ystävyyssuhde tai psykoterapeuttinen työskentely voi parantaa vaille jäämisiä. Ei ole niin, että minulle vain tapahtuu asioita, vaan on asioita, joihin voin itse vaikuttaa ja valita, toteaa Eila-Kaarina Immonen.

Perheneuvonta on kirkollisverovaroin kustannettua, asiakkaalle maksutonta apua. Espoon perheasiain neuvottelukeskus palvelee kaikkia espoolaisia ja kauniaislaisia niin pareja, perheitä kuin yksineläjiä. Enemmistö asiakkaista on työikäisiä lasten vanhempia. Espoon seurakuntien perheneuvonnassa käy vuosittain noin 800 asiakasta ja tapaamisia järjestetään noin 5000.