Helatorstain musiikkimessun pääteoksena on Jacob de Haanin säveltämä valoisa ja kaunis, läpisävelletty messu Missa Brevis. Messun osat ovat Kyrie ( Herra armahda), Gloria (Kunnia), Credo (Uskontunnustus), Sanctus ja Benedictus (Pyhä), Agnus Dei (Jumalan Karitsa). Nämä kuoron laulamat messun osat korvaavat jumalanpalveluksen vastaavat liturgiset osat. Seurakunta kuuntelee musiikin istuen.

Kamarikuoro Murtosointua johtaa Emmi Saulamaa, urkurina Pauliina Hyry

Messun liturgi on Karoliina Sainio, saarnaa Merja Alanne

TEOKSESTA

Jacob de Haanin (1959) Missa Brevis -teoksessa yhdistyy klassinen, romanttinen ja moderni sävellystyylli ja se sopii hyvin sekä katoliseen että protestanttiseen liturgiaaan.  Teos on Jacob de Haanin sävellystuotannon ensimmäinen messumuotoinen sävellys. Se on laajalle levinnyt ja tullut suosituksi erityisesti lempeästi keinuvan Benedictus-osan vuoksi. Musiikki ilmentää jokaisen messun osan sisältöä ja luonnetta ja säveltäjä korostaa ylipäätään tekstin merkitystä luomisprosessin osana. Lisätietoa teoksesta tekstiosuuden lopussa.

KOLEHTI: Veteraani- ja perinneajan hengelliseen työhön Tammenlehvän Perinneliitto ry:n kautta.

Messu kestää reilun tunnin (1h 15 min riippuen ehtoollisvieraiden määrästä). Kirkossa on saatavilla pistevirsikirjoja. Messun jälkeen on tarjolla kirkkokahvit ja mehut. Kirkon aulasta voi ottaa lapsille puuhapussukan messun ajaksi. Lastenpaikka on kirkkosalin ovelta katsottuna etuoikealla. Sieltä löytyy leluja, kirjoja, värikyniä ja paperia.

LISÄTIETOA MUSIIKISTA: Jacob de Haan: Missa Brevis (ensiesitys 2002)

"Teksti johti sävellystyötä" 

Missa Brevis on Jacob de Haanin ensimmäinen messu kuorolle ja erilaisille orkesterikokoonpanoille,
kuten puhallinorkesterille. Messu tilattiin paavi Leo IX:n syntymän muistoksi
ja ensiesitettiin säveltäjänsä johtamana Ranskassa 23.6.2002. Tilaisuus välitettiin
suorana ranskalaisella France 2 -televisiokanavalla. Tässä mestariteoksessa yhdistyvät
klassiset, romanttiset ja modernit elementit, joten se sopii sekä katoliseen että protestanttiseen
liturgiaan. Jokainen osa, juhlallisesta Kyriesta riemukkaaseen Gloriaan, Sanctuksen
kunnioitukseen ja Agnus Dein seesteisyyteen, vangitsee messun olemuksen.
Missa Brevis nousi maailmanlaajuisesti paljon esitetyksi teokseksi eritysesti houkuttelevan
Benedictus-osansa ansiosta. Messu tuo kuulijalleen iloa ja valoa.

“Kaikki alkaa messun teksteistä, jotka inspiroivat minua hengellisesti. Tekstien herättämät
tunteet johdattivat minut intuitiivisesti musiikin pariin”, de Haan kuvaa.
Säveltäjä toivoo, että teos puhuttelee kaikenlaisia kuulijoita, riippumatta vakaumuksesta
tai suhteesta musiikkiin.
“Kokemus voi olla Jumalan palvelua. Mutta pyrin teoksellani välittämään tunteita myös
ihmisille, jotka eivät ole uskonnollisia. Olisi mahtavaa, jos ihmiset löytäisivät musiikistani
hiljaisuuden ja rauhan.”  Teksti puhutteli myös de Haania itseään monin
tavoin sävellysprosessin aikana.

Nimekkään Benedictus-osan syntyä säveltäjä Jacob de Haan kuvaa näin:
“Join lasin belgialaista trappistiolutta päivän päätteeksi, näin tekstin, ja siinä se oli. Sävellys syntyi
puhtaasti hengellisestä intuitiostani. Minulle
Benedictus kertoo lohdusta. Tajusin heti, että olin
säveltänyt jotain erityistä, ja Benedictus on myös
messun vetovoimaisin osa.”
(Jacob de Haania haastatteli sähköpostitse Susanna Shilman.)