– Hyvinvointitaidot ovat opetussuunnitelmassa, ja niitä opetetaan ja opiskellaan Espoon alakouluissa. Hankkeen myötä yhä useampi espoolaislapsi pääsee opiskelemaan hyvinvointitaitoja, sillä niiden opettaminen ei ole enää niin koulusta tai opettajasta riippuvaista, Mikkelän koulun rehtorina työskennellyt Laura-Kaisa Kalmi kertoo.

Hyvinvointitaitojen opettamisen käytännöt vaihtelevat espoolaisissa alakouluissa. Osassa kouluista on hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen keskittyviä erillisiä oppitunteja, osassa kouluista opetus tapahtuu hajautetusti osana muiden aineiden opetusta.

Espoolaisista alakouluista 25 haki mukaan Espoon seurakuntayhtymän 1 070 000 eurolla rahoittamaan kolmivuotiseen Lasten sosiaalisen vahvistamisen hankkeeseen. Näiden koulujen neljäs- ja viidesluokille hanketyöntekijät järjestävät yhdessä luokan omien opettajien kanssa hyvinvointitaitoja edistäviä tunteja ja leirikeskuspäiviä. Opetusmateriaalit ja tuntisuunnitelmat ovat vapaasti kaikkien koulujen käytettävissä.

– Oppilaat ovat pitäneet erityisesti leirikeskuspäivistä, joissa he ovat päässeet tutustumaan erilaisessa ympäristössä luokkakavereihinsa. Keväällä luokanopettajilta kerätty palaute on ollut myönteistä. Jotkut opettajista ovat huomanneet, että opetus on jo vaikuttanut positiivisesti luokkien ryhmähenkeen, hanketyöntekijä Kati Aitkoski kertoo.

Hyvinvointitaidot vahvistavat luokkien ryhmäytymistä ja oppilaiden hyvinvointia

Espoon kaupungin Kasvun ja oppimisen toimialan ja Espoon seurakuntayhtymän yhteisestä suunnittelusta syntyneellä Luokka loistamaan -hankkeella pyritään vahvistamaan yhteisöllisyyttä kouluissa, ja näin tukemaan oppilaiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä.

– Lasten hyvinvoinnissa on suurta vaihtelevuutta. Suurin osa lapsista voi tutkimusten valossa hyvin, mutta enenevässä määrin on myös lapsia, joille kasaantuu monenlaisia haasteita, Aitkoski toteaa.

Luokanopettaja Aurora Bergrothin neljäsluokka Matinlahden koulusta on ollut mukana opetuksessa tammikuusta asti. Hyvinvointitunneilla oppilaat ovat opetelleet nimeämään ja tunnistamaan tunteita, harjoitelleet tunnesäätelyn keinoja ja pohtineet arjen hyvinvointitaitoja kuten lepoa ja rauhoittumista.

– Suurin osa oppilaista osaa nimetä perustunteet: ilon, surun, pelon ja vihan. Tunnesanaston tuttuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan, puhuuko oppilas suomea äidinkielenään tai onko kotona puhuttu tunteista, Bergroth kertoo.

Bergrothin mukaan opetus on antanut lapsille lisäkeinoja vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin. Koululaiset ovat olleet motivoituneita työskentelyihin, vaikka osalle aiheet ovat olleet vieraampia.

– Joillekin lapsille aiheet ovat vaikeampia tai vieraampia. Kun pitäisi kääntyä sisäänpäin ja miettiä tunteita kuten pelkoa tai häpeää, niin lapsi onkin voinut alkaa pelleillä, kääntyä pois tai rajuimmillaan poistua tilanteesta.

Tunneilla on panostettu turvalliseen ja rauhalliseen ilmapiiriin. Koululaiset ovat kokeilleet tunnesäätelyn keinoja jo vapaalla ja koulussa.

– Yksi oppilaistani kertoi, että hän on ottanut nyrkkiin puristamisen käyttöön fudistreeneissä. Kun vuoron perään puristaa nyrkkiä ja rentouttaa sitä, fyysinen tuntemus voi viedä fokuksen pois mielensisäisestä myllerryksestä, Bergroth kertoo.

Myös oppitunneilla ja välitunneilla tilanteissa, joissa tunteet ovat kuumentuneet, on voitu yhdessä miettiä konkreettisia keinoja, mitkä vastaavissa tilanteissa voisivat auttaa.

Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opetus ei yksin ratkaise hyvinvoinnin epätasaista jakautumista

Luokka loistamaan -hankkeen työ on ennaltaehkäisevää. Yhteisöllisyyteen panostamalla pyritään vahvistamaan lasten kouluun kiinnittymistä jo ennen yläkouluun siirtymistä.

–  Kun kiinnitämme huomiota hyvään, se tutkitusti vahvistaa iloa ja hyvinvointia. Opetuksessa me vahvistamme yhteisöllisyyttä ja sitä iloa ja toivoa, mitä kouluissa jo on, Aitkoski kiteyttää.

Kolmikko Kalmi, Aitkoski ja Bergroth toteavat, että yksin hyvinvointiopetuksella ei kuitenkaan ratkaista lasten hyvinvoinnin epätasaista jakautumista.

– Koulujen hyvinvointiopetuksella on tärkeä rooli. Yksin hyvinvointitaitojen opetuksella ei voida kuitenkaan ratkaista sosiaalista eriarvoistumista ja huono-osaisuuden periytymistä. Se on valtava yhteiskunnallinen ongelma, johon tarvitaan niin köyhyyden vähentämistä kuin laajempaa yhteistyötä, Bergroth summaa.

Luokka loistamaan -hanke toteutetaan yhteistyöverkossa eri toimijoiden kanssa. Verkostotyössä etsitään laajempia yhteisiä toimintamalleja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen sisällöllisinä kehittämiskumppaneita toimivat muun muassa Mieli ry, SOS-lapsikylä ja Lasten ja Nuorten Keskus.

Luokka loistamaan -hanke pähkinänkuoressa:

• Luokka loistamaan on lasten sosiaalisen vahvistamisen hanke. Sen tavoitteena on tukea espoolaisten 4.–5.-luokkalaisten sosiaalisia taitoja sekä edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

• Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan ja seurakuntayhtymän yhteistyöhanke vuosille 2024–2027 toteutuu osana koulupäivää luokanopettajien ja hanketyöntekijöiden yhteistyönä. Hanketyöntekijät ovat kokeneita opetus- ja kasvatusalan asiantuntijoita. 

• Opetus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja poliittisesti sitouttamatonta eli se sopii kaikille oppilaille. Kyse on perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta.

• Mukana on 25 espoolaisen koulun 4.–5.-luokkalaiset. Lista kouluista löytyy verkkosivuilta:

• Hankkeen rahoittaa ja toteuttaa Espoon evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. 

Lisätiedot:

luokkaloistamaan.fi

Raili Keränen-Pantsu
hankepäällikkö
Espoon seurakuntayhtymä
raili.keranen-pantsu@evl.fi, 040 833 0158
 
Kari Kotiniemi
Leppävaaran aluepäällikkö
Kasvun ja oppimisen toimiala
Suomenkielinen perusopetus
Espoon kaupunki
kari.kotiniemi@espoo.fi, 050 525 3687

Teksti: Laura Vähäsarja