Päiväkerhotossut, punainen kerhopullo, triangelin kilinä ja kerhotädin syli. Seurakunnan päiväkerhot ovat jättäneet monelle espoolaiselle lämpimiä muistoja. Päiväkerhomuistoihin voi tutustua taidenäyttelyssä syyskuussa Tapiolan kirkolla. 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Espoon seurakunnat kutsui lapsiperheet myös ilmaiseen Aarne Alligaattorin konserttiin.  

Kirkon päiväkerhotoiminta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Päiväkerhot syntyivät vuonna 1945 Turussa paikallisen äidin aloitteesta. Äiti toivoi seurakuntaan lapsille virikkeellistä arkitoimintaa, ja nopeasti päiväkerhot levisivät ympäri Suomen.

Espoon seurakunnat on kerännyt rakkaimpia ja hauskimpia päiväkerhomuistoja vuosikymmenten varrelta. Nykyisten päiväkerholaisten kädentaiteeseen sekä entisten kerholaisten muistoihin voi tutustua taidenäyttelyssä 2.–14.9. Tapiolan kirkolla. Näyttely on avoinna kirkon aulassa ma–pe klo 8–20, la toiminnan mukaan ja su klo 8–18.

Juhlavuoden huipentumaan, Aarne Alligaattorin -ilmaiskonsertteihin la 13.9. klo 13 ja 15 Tapiolan kirkolla ilmoittautuminen aukesi 13.8. Konsertit tulivat ennätysvauhtia täyteen ja mukaan ilmoittautui yhteensä noin 1400 osallistujaa.

Päiväkerhomuistoissa korostuu turvallinen tunnelma, kerhokaverit ja lasten virret  

Espoon seurakuntien päiväkerhomuistokyselyyn vastasi 32 ihmistä. Vastanneet kertovat, että päällimmäisenä päiväkerhosta on jäänyt mieleen turvallinen tunnelma, välittävät ohjaajat, eväshetket, yhteiset juhlat ja lasten virret. Osalle päiväkerho on antanut sykäyksen hengellisyyteen ja joku löytänyt sydänystävän, jonka kanssa pitää yhtä vielä aikuisena. 

Muistan lempeän ja rauhallisen tunnelman. Juhlat oli erityisiä…Lisäksi muistan joulupussin, jossa oli rusinapaketti, mandariini, laku, pipari ja tarroja.
- päiväkerholainen vuosilta 1979–1983 

Muistan punaisen kerhoreppuni, jossa oli karhun kuva. Muistan kerhopulloni ja punaiset tossut. Muistan ihanan Maija-ohjaajan. 

Sain sydänystävän, jonka kanssa kävimme eskarin ja peruskoulun. Lukio erotti meidät, mutta löysimme toisemme hiekkalaatikolta, kun lapsemme olivat pieniä.
- 90-luvun päiväkerholainen 

Iltalaulu eli Jumalan kämmenellä jäi sydämeen pysyvästi. Luottamus elämään ja siihen, että elämä kantaa, usko kantaa. 
- päiväkerholainen 90-luvun alusta 

Espoolaisvanhemmat tyytyväisiä päiväkerhoihin – 2-vuotiaat vilkkain kävijäryhmä 

Päiväkerhojen osallistujamäärä on laskenut 2000-luvulla, mutta yhä noin 300 espoolaista 2–5-vuotiasta käy seurakunnan päiväkerhossa. Espoon seurakuntien päiväkerhot ovat pääosin maksuttomia, poikkeuksena Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin kerhot, joissa on käytössä kausimaksut. 

Päiväkerholaisten huoltajat ovat tyytyväisiä seurakuntien päiväkerhotoimintaan. Tämä selviää Espoon seurakuntien keväällä 2024 tekemästä kyselyssä, johon vastasi 109 päiväkerholaisen espoolaista huoltajaa. 88 prosenttia vastaajista piti ohjaajien ammatillisuutta ja osaamista erinomaisena. Myös kerhopaikkojen sijaintia piti erinomaisena 79 prosenttia vastaajista. Eniten muutostoiveita liittyy kerhojen toiminta-aikoihin ja kerhopaikan tiloihin ja välineisiin. 

Omaa aikaa vanhemmille – lapselle mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi

Suurin osa Espoon seurakuntien päiväkerhoihin osallistuvista on kirkon jäseniä, mutta kerhot ovat avoimia myös kirkkoon kuulumattomille. Seurakunnan päiväkerhojen merkitys kristillisen kasvatuksen vahvistajana tulee esiin muistokyselyn lisäksi päiväkerholaisten vanhempien huoltajakyselyssä.  54 prosenttia huoltajista kokee, että päiväkerho tukee perhettä kristillisessä kasvatuksessa.

Päiväkerholaisten huoltajat pitävät päiväkerhotoiminnassa kaikkein tärkeimpinä seuraavia: sosiaalisten taitojen kehittymistä ja niissä tukemista (89 %), leikkiä (76 %), lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemista (75 %), kädentaitoja (51 %), ulkoilua (48 %) sekä kristillistä kasvatusta (38 %).

Kevään 2025 kyselyssä vanhemmat kokevat tärkeäksi myös sen, että päiväkerhot antavat heille aikaa asioiden hoitamiseen ja itsestään huolehtimiseen.

Teksti: Laura Vähäsarja.