Ruokahävikin vähentäminen on nuorille tuttua

- Ruokahävikki aiheuttaa turhaa ympäristökuormitusta, erityisesti silloin, kun syöntikelpoista ruokaa päätyy jätteeksi, palveluesimies Marjo Törmänen Espoon seurakunnista kertoo.

Kummassakin kurssikeskuksessa on parasta aikaa meneillään hiihtolomarippikouluja. Hvittorpissa on noin 60 leiriläistä. Velskolassa heitä on liki 30.

Hvittorpissa leireilee ripariryhmä sekä Tapiolan seurakunnasta että Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Velskolassa leirillä on ryhmä Leppävaaran seurakunnasta. Myös riparilaiset ohjaajineen ovat osallistuneet hävikkiruoan seurantaan. Lisäksi leireillä on viikon aikana keskusteltu hävikkiruoasta ja ruokaan liittyvistä teemoista laajemminkin.

Seurakuntapastori Laura Hatakka kertoo, että hävikkiasiat ovat nuorille ennestään tuttuja. Ruokahävikin vähentämiseen pyrkiminen on nuorille niin ikään normaalia.
- Kotona on helppo säädellä hävikkiä. On hyvä, että isossa keittiössä ruokahävikki otetaan huomioon, hän tiivistää leiriläisten mietteitä.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Ida Reimann kertoo, että riparilla on käsitelty luomakuntaa ja ihmisten vastuuta siitä huolehtimisesta.
-Nuorten mielestä ruokahävikin vähentäminen on pieni teko, jolla on suuri vaikutus.

Tapiolan riparilaisten tavoin tuomiokirkkoseurakunnan nuoret ovat kokeneet mittaamisen hyväksi asiaksi.
-Keskustelua leirillä on syntynyt esimerkiksi lähiruoasta, kasvisruoan lisäämisestä ja muista kestävistä valinnoista, joita jokainen voi arjessaan tehdä, Ida Reimann kertoo.

Valinnoilla on vaikutusta
 

Kurssikeskuksissa keittiön henkilökunta on punninnut aamupalasta päivälliseen tehdyn ruoan määrän ja ruokahävikin.
- Ruokahävikki koostuu linjastoon jääneestä ruoasta ja ruokailijoiden lautasille jääneestä ruoasta, Marjo Törmänen kertoo.

Miksi kurssikeskuksissa mitataan juuri nyt ruokahävikkiä, Marjo Törmänen?
- Espoon seurakuntien ympäristöohjelma edellyttää biojätteen ja ruokahävikin määrän seuraamista ja sen määrän pienentämistä lähivuosina.

-Ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa myös omilla ruokavalinnoilla, esimerkiksi lisäämällä kasvisruoan syömistä.

Marjo Törmänen toteaa, että tavoitteena on valmistaa ruokaa mahdollisimman oikea määrä. Leiriläisiä he ovat kehottaneet ottamaan ruokaa sopivasti.
- Olemme korostaneet, että vatsansa saa aina syödä täyteen ja ruokaa saa hakea lisää.

Mittaamalla keittiön henkilökunta saa arvokasta tietoa ruoan menekistä. Näin henkilökunta oppii arvioimaan tarkemmin valmistettavan ja tarjoiltavan ruoan määrän.

- Henkilökunnalla on ollut tähänkin asti hyvä mutu-tuntuma ruoan menekistä. Hävikkiruoan määriä dokumentoimme nyt ensimmäistä kertaa, Marjo Törmänen kertoo.

Lisää luomua lautaselle

Ruokahävikin pienentämisellä on taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena ei ole niinkään säästää rahaa, vaan panostaa laadukkaampiin raaka-aineisiin.

-Esimerkiksi Hvittorpissa käytetään luomutuotteita lähes 20 prosenttia ja niiden käyttöä lisätään. Myös Velskolassa on tavoitteena lisätä luomun määrää.

Tällä viikolla Velskolan kurssikeskuksessa on ollut käytössä Leppävaaran seurakunnan leiriläisten toiveesta myös kasvispainotteisempi ruokalista.

-Kurssikeskusten henkilökunta kerää viikon aikana leiriläisiltä palautetta sekä ruokahävikin mittaamisesta että ruokalistoista.

Ruokahävikin mittaamisen tulokset kootaan yhteen ja tuloksista kerrotaan myöhemmin tänä keväänä. Seurantaa tullaan jatkamaan vuosittain.
 

Mitä on ruokahävikki?

Lautasjäte: lautaselle otettu ruoka, mikä on jäänyt syömättä.
Biojäte: tarjoilusta jäänyt ruoka, mitä ei voi enää tarjoilla.
Ruoaksi kelpaamaton jäte: mm. kahvinporot, kananmunakuoret, juuresten ja hedelmien kuoret.

Espoon seurakunnilla SFS 14001 -standardin mukainen ympäristöohjelma. Ilmastoystävällisen ruoan lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen ovat osa sen tavoitteita.
 

Teksti: Eija Harju