Ristiriita kuvastaa sitä, että Paavalin kirjeiden ensimmäiset lukijat olivat muutosvaiheessa. Heistä oli tullut jo kristittyjä, mutta silti ei-kristillinen menneisyys heijastui vielä heidän elämässään. Paavali kehottaa lukijoitaan tulemaan sellaiseksi kuin he jo ovat: kristityiksi.
Nyt Suomessa on käynnissä käänteinen prosessi. Yhä useampi ilmaisee olevansa muuta kuin kristitty, mutta silti luterilainen kristillisyys leimaa elämää monella tavalla. Suomessa elää kuvitelma, että olemme muuttuneet maallistuneeksi maaksi. Kauempaa katsoen asia on toisin. Moni maahanmuuttaja näkee Suomen nimenomaan kristillisenä yhteiskuntana – ja he näkevät oikein.
Tutkijat ovat huomanneet, että arvomme heijastavat vuosisataista luterilaista arvopohjaa. Tämä ilmenee vaikkapa tutkimuksesta On the Legacy of Lutheranism in Finland. Se on ilmaiseksi luettavissa täältä.
Voisi puhua kaappiluterilaisuudesta: eletään kuin kunnon luterilaiset, mutta ei uskalleta oikein edes itse katsoa, mihin elämänarvot perustuvat. Vaikka useimmat mieluusti vaikenevat Jumalasta ja Jeesuksesta, harva haluaa irtisanoutua kristillisten vuosisatojen synnyttämästä yhteiskunnasta ja sen perusarvoista.
Luterilainen kristillisyys on se juurineste, josta yhteiskuntamme puu ja sen hedelmät ovat kasvaneet. Jos tuon puun hedelmät maistuvat, miksi karsastaa puun hengellisiä juuria? Eikö olisi loogisempaa hoitaa juuria niin, että puu tuottaa edelleen hyviä hedelmiä?
Tule sellaiseksi kuin olet: luterilaiseksi kristityksi.
***
Lue lisää kirjasta Kaappiluterilainen kansa, joka ilmaiseksi saatavilla täältä
Jos et kuulu kirkkoon, voit liittyä täältä