Vertaistuesta uusia näkökulmia elämään

Espoon ev.lut. seurakuntien näkövammaisten vertaisryhmä Näkökulma on toiminut jo 20 vuoden ajan. Ryhmässä saa tietoa näkövammaisille tarkoitetuista tuista ja palveluista ja lisäksi hengellistä ja henkistä tukea. 

– Vain vertaiset voivat ymmärtää mitä se arki oikeasti on, kiteyttää ryhmäläinen ja vertainen Maarit Hedman. Aiemmin hän toimi pitkään vertaisohjaajana. 

– Vertaistuen merkitys on suuri. Toisten kanssa jaetaan vinkkejä arkeen, konkreettisia asioita, hän kuvailee.

Pöydän alla lepäävällä opaskoira Ninjalla on tarkka nenä, mutta niin on sen emännälläkin: Hedman ihastelee juttusille tulevan naisen hajuveden tuoksua. Yhteisiä keskustelunaiheita on vertaisten kesken vaivatonta löytää.

Vertaisryhmä syntyi Näkövammaisten Liiton, HUSin ja Espoon seurakuntayhtymän yhteistyönä

Espoon seurakunnat ovat tehneet vammaistyötä vuodesta 1972 lähtien. Sairaanhoitaja-diakonissa Tarja Huttunen aloitti työnsä Espoon seurakuntayhtymän näkövammaistyön diakonissana 2003. Hän muisteli juhlassa hiljattain näkövammautuneiden ryhmän perustamisvaiheita keväällä 2004. Vertaisryhmiin osallistuneet kertoivat saaneensa suurta huojennusta ryhmiin osallistumisista. Toinen heikkonäköinen tai sokeutunut henkilö voi parhaiten ymmärtää, kuinka suuri elämänkriisi näkövammautuminen on.

– Vastavammautuneiden vertaistukiryhmiä seurasivat Näkö menee, mitä jää -kurssit, jotka syntyivät Näkövammaisten Liiton, HUSin Silmäklinikan ja Espoon seurakuntayhtymän yhteistyönä. Kurssit jatkavat toimintaansa edelleenkin ja yhteistyössä edellisten lisäksi ovat mukana myös Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät, kertoo nykyisin Helsingissä perheneuvojana työskentelevä Tarja Huttunen.

Silmäklinikan ja Espoon seurakuntien kanssa ryhmää oli perustamassa Minna Ågren Näkövammaisten Liitosta ja Hilkka Lindholm HUSista. Alusta saakka mukana ollut Marja-Leena Akiala toimi alkuun ryhmässä vapaaehtoisena oppaana ja piti puheenvuoron juhlassa.

– Maailmamme on hyvin visuaalinen ja se on kuormittavaa näkövammaisille henkilöille. Vamma ei aina näy päällepäin, Tarja Huttunen huomauttaa.

Hän korostaa, että vertaistuki tuo yhteisöllisyyttä ja lievittää yksinäisyyden kokemusta. Vertaisryhmässä sokea tai heikkonäköinen ihminen voi oivaltaa, että hän ei ole yksin kysymystensä kanssa.

– Minulle tämä ryhmä on opettanut ja avartanut oman elämän näkemystä. Elämä ei lopu siihen, kun vammautuu. Jotain uutta tulee tilalle.

Kaikille avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja vertaistukiryhmä

Näkövammaisten vertaistukiryhmä Näkökulma kokoontuu kerran kuukaudessa maanantaisin kello 13–15 Kirkonkulmassa Espoon keskuksessa, Kirkkokatu 1, Espoo. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat eläneet näkövammansa kanssa joko vähän aikaa tai jo pidemmän aikaa. Toiminta on suomenkielistä, ja osallistujissa on myös muutamia ruotsia äidinkielenään puhuvia näkövammaisia. 

Ryhmän ohjaajana toimiva näkövammaistyön diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen kertoo, että Näkökulmassa voi käydä omien aikataulujensa mukaan ja silloin, kun esillä on itseä kiinnostavia aiheita. Ryhmässä käy silloin tällöin vierailijoita puhumassa ajankohtaisista asioista ja teemoista näkövammaisuuteen liittyen. 

– Viime syksynä esimerkiksi saimme vieraaksemme Aviriksesta asiantuntijan, joka esitteli meille uusia näkemiseen liittyviä apuvälineitä. Hänen lisäkseen saimme vierailijan Visus-hankkeesta, jonka tavoitteena on näkövammaisten terveyden edistäminen.

Näkövammaistyötä tehdään yhteistyössä pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntien kanssa.

Lisätietoja näkövammaisten toiminnasta löydät Espoon seurakuntien verkkosivuilta: Näkövammaisten toiminta

Yhteystiedot: vs. erityisdiakonian viranhaltija, näkövammaistyön diakonissa Minna Martiskainen, minna.martiskainen@evl.fi, 040 734 7715.

Teksti ja kuva: Hanna Pekkanen