Tutkimus: Ripari ei vanhentunutkaan - nuoret haluavat kuulla rippikoulusta TikTokin kautta

Espoon seurakuntien ja Haaga-Helian toteuttama rippikoulua koskeva kysely- ja haastattelututkimus kertoo, että rippikoulu on kirkkoon kuuluvalle nuorelle ja hänen perheelleen merkittävä asia. Nuorista 49 prosenttia tekee päätöksen rippikouluun lähtemisestä yli vuotta aiemmin kuin rippikouluun ilmoittaudutaan. Vanhempien osalta vastaava luku on 51 prosenttia. 

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että leirimuotoinen rippikoulu on nuorten mielestä tärkein yksittäinen vetovoimatekijä osallistumiseen liittyen. Peräti 75 prosenttia vastaajista piti leirimuotoisuutta kiinnostusta lisäävänä tekijänä. Vanhemmista vastaava luku oli noin 60 prosenttia. 

Tutkimuksen mukaan rippikouluun menemiseen vaikuttavat yleisimmin yhdessäolo ystävien kanssa, lahjat ja uusien ystävien saaminen, uusien kokemusten hankinta, kiinnostus leirillä olemiseen ja juhlat. Vanhempien vastauksissa korostuivat sen sijaan perinteet, kulttuuriset syyt, yhdessäolo ystävien kanssa, uusien kokemusten hankinta, uusien ystävien saaminen, kiinnostus leirillä olemiseen, henkinen kasvu ja aikuistuminen. 

Rippikoululla on pitkät perinteet ja tutkimuksen mukaan se on pitänyt pintansa nuoria kiinnostavana asiana. Kävi ilmi, että osa vastaajista toivoo saavansa enemmän tietoa rippikoulusta. Kyselyyn saatiin myös jonkin verran vastauksia kirkkoon kuulumattomilta nuorilta. Heidän tietoisuutensa oli pienempää ja epäselvää oli esimerkiksi se, että rippikoulun voi käydä, vaikka ei olisikaan seurakunnan jäsen. 

Nuorten ja heidän vanhempiensa käsitykset heille tärkeistä viestintäkanavista rippikouluun liittyen poikkeavat toisistaan. Nuorten keskuudessa selvästi kiinnostavin media on TikTok. Vanhemmat arvostavat kotiin tulevaa esitettä, seurakunnan verkkosivustoja ja Facebookia nuoria enemmän. 

Tutkimus toteutettiin Espoossa ja siihen osallistui vanhempien luvalla 1298 (12–16-vuotiasta) nuorta. Heistä 96 prosenttia oli kirkon jäseniä. Vanhempien määrä oli 830 ja heistä kirkkoon kuului 81 prosenttia. Lisäksi 30 tutkimukseen osallistunutta haastateltiin laadullista tutkimusta varten. Espoon seurakunnat on tutkimuksen toimeksiantaja. Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia amk ja tiedon keruuseen osallistuivat Suomen Tuotetieto Oy ja Norstat Finland Oy. 

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää syitä, miksi nuori päättää osallistua tai olla osallistumatta rippikouluun. Tutkimus valotti myös rippikoulun vetovoimatekijöitä ja antoi lisätietoa nuorten käyttämistä mediakanavista. Tulosten luotettavuus on +/- 3 prosenttiyksikköä ja antaa hyvän kuvan etenkin kirkkoon kuuluvien osalta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään rippikoulutyön kehittämisessä. 

Espoossa rippikouluun käy vuosittain noin 2 500 nuorta. Rippikouluryhmiä on noin sata, joista erilaisia teemarippikouluja on keskimäärin 15. Rippikoulu kestää noin puoli vuotta, ja koostuu leiri- tai intensiivijakson lisäksi ennakko- ja jälkitapaamisista. Suomessa rippikoulun kävi vuonna 2023 Kirkkohallituksen tilaston mukaan 48 965 henkilöä. 

Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin webinaarissa 9.2.