Uutislistaukseen

Kuvassa pieni poika katsoo pehmopupu kainalossa monikerroksista Nihtisillan vastaanottokeskusta. Nihtisillan vastaanottokeskus on tyhjentynyt asukkaista. Kuva: Reza Adib.

Nihtisillan vastaanottokeskus tyhjeni: Asiantuntijat haluavat laitosasumiselle vaihtoehtoja

22.6.2021 10.36

Tuhannet turvapaikanhakijat ovat Suomessa juuttuneet vuosiksi vastaanottokeskuksiin ja kotoutuneita asukkaita siirrellään vastaanottokeskuksesta toiseen. Vuokramarkkinoille turvapaikanhakijan on turha pyrkiä. Espoon seurakunnilla on ollut kevään ajan Nihtisillasta kotiin -hanke, joka päättyy 30.6.2021. Hankkeen päätöskeskustelussa 11.6.2021 nostettiin esiin turvapaikanhakijoiden asumiseen liittyviä ongelmia.

Nihtisillan vastaanottokeskus Espoossa on tyhjentynyt asukkaista. Afganistanilainen toimittaja ja dokumenttiohjaaja Reza Adib perheineen oli viimeisten lähtijöiden joukossa.

- Ensimmäisenä päivänä, kun astuin Nihtisillan vastaanottokeskukseen, kysyin ihmisiltä, kuinka kauan olette olleet täällä, Reza Adib kertaa.

- He sanoivat, että me avasimme tämän vastaanottokeskuksen ja aloitimme siivoamalla huoneita. Viisi, kuusi vuotta nämä ihmiset ovat olleet vastaanottokeskuksessa ja eräänä päivänä heille sanotaan: Teidät siirretään tästä vankilasta seuraavaan vankilaan.
Reza Adibin perheelle siirtokäsky oli jo toinen vuoden sisällä.

Espoon Nihtisillan asukkaat saivat tammikuussa kuulla, että vastaanottokeskus suljetaan ja asukkaat siirretään ympäri Suomea.

Espoon seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset olivat käyneet Nihtisillan vastaanottokeskuksessa sen perustamisesta lähtien. Silloin, kun ovet olivat vielä avoimet.
- Me huolestuimme, että mikä on näiden ihmisten itsemääräämisoikeus, mitkä ovat heidän mahdollisuutensa jatkaa töissä, opiskelussa ja verkostossa, joka heillä jo on, Olarin seurakunnan pastori Tuija Samila kertoo.
Espoon seurakuntien Nihtisillasta kotiin -hanke aloitti maaliskuussa 2021.

Asunnon vuokraaminen liki mahdotonta

Tammikuussa 2021 maamme vastaanottokeskuksissa oli kirjoilla 6200 turvapaikanhakijaa ja heistä noin puolet oli yksityismajoituksessa.

- Lähdimme etsimään erilaisia ratkaisuja asumiseen ja totesimme, että niitä on vähän. Suomessa ei ole käytännössä mahdollista vuokrata asuntoa ilman henkilötunnusta, Tuija Samila sanoo.
Koska turvapaikanhakijalla ei ole oleskelulupaa, hänellä ei ole henkilötunnusta. Ei vaikka hänellä olisi työ ja hän maksaisi veroja. Lisäksi vuokrataso on pääkaupunkiseudulla korkea ja korona vähensi monen turvapaikanhakijan työtunteja.

Missä Suomen 3000 yksityismajoittujaa sitten asuvat?
- Kavereiden tai sukulaisten luona. Kimppakämpissä, patjoilla lattialla. Joillakin on puoliso. Muutamia satoja asuu suomalaisten kodeissa, Espoon seurakuntien Nihtisilta-hankkeen koordinaattori Outi Popp arvioi.

Turvapaikanhakijana olo ei ole identiteetti, vaan elämäntilanne”

Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa, sadat suomalaiset majoittivat turvapaikanhakijoita kotiinsa. Yksi hankkeen päätöskeskusteluun osallistuneista oli Marjaana Toiviainen. Hän oli aikoinaan perustamassa Kotimajoitusverkostoa.
- Kun ihmisellä on verkostoja ja suhteita rakentuu, niin hän kotoutuu ja voi hyvin. Turvapaikanhakijana olo ei ole identiteetti, vaan elämäntilanne, Marjaana Toiviainen sanoo.

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa oli tammikuussa 320 asukasta ja talon oli oltava tyhjä 30. kesäkuuta. Vastaanottokeskusta pyörittävän Luona Oy:n johtaja Mari Saari kertoo, että kevät oli raskas niin asukkaille kuin henkilökunnalle.
- Tammikuussa emme vielä tienneet, minne ihmiset siirretään.

Kun ensimmäiset bussit tulivat pihaan, niiden määränpää oli Joutseno ja Oulu. Busseihin nousi kourallinen ihmisiä. Työllistyneet asukkaat eivät halunneet lähteä satojen kilometrien päähän metsän keskelle.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto kirjoitti helmikuussa, että ”vastaanottokeskukset on tarkoitettu turvapaikanhakijan tilapäiseksi asumispaikaksi turvapaikkatutkinnan ja päätöksenteon ajaksi. Sinne ei ole tarkoitus kotoutua.”

Vastauksessa piilee ongelman ydin. Suomessa kotoutumisen on tarkoitus alkaa vasta, kun hakija saa oleskeluluvan.

Miten Nihtisillan asukkaiden kävi?

Turvapaikanhakijoista 55 sai paikan Vantaan vastaanottokeskuksessa. Oulun ja Joutsenon jälkeen siirtoja tehtiin Kotkan, Lahden, Lammin, Helsingin ja Tampereen vastaanottokeskuksiin. Jotkut löysivät vapaan sohvan kaverin luota. Jokunen työllistynyt sai vuokrattua hostellihuoneen. Onnekkaimmat saivat oleskeluluvan ja henkilötunnuksen.

Kansanedustaja Hussein al-Taee kirjelmöi keväällä yhdenvertaisuusvaltuutetulle Nihtisillan tilanteesta ja kansanedustaja Inka Hopsu teki toiminta-aloitteen eduskunnassa.
- Miten vastaanottokeskuksissa asuminen ei venyisi näin pitkäksi, vaan mietittäisiin muita asumismuotoja, Inka Hopsu selvittää päätöskeskustelussa.

Espoon seurakuntien Nihtisillasta kotiin -hanke päättyy 30.6.2021.
- Laitosmuotoisessa vastaanottokeskuksessa asumisen kestoon tulee asettaa takaraja, Outi Popp esittää.
- Esimerkiksi vuoden jälkeen olisi löydettävä kodinomaisempia asumisratkaisuja. Vastaanottokeskukset tulee sijoittaa sinne, missä on kotoutumis- ja verkostoitumismahdollisuuksia.
 

Taustaa Nihtisillasta kotiin -hankkeesta:

Nihtisillasta kotiin -hanke selvitti turvapaikanhakijoiden asumista yleisesti ja tuki Espoon Nihtisillassa asuvia turvapaikanhakijoita majoituksen löytämisessä. Seurakunnat eivät maksaneet asukkaiden vuokria.

Nihtisillasta kotiin -hanke on Espoon seurakuntien yhteinen. Hankkeessa on tehty yhteistyötä maahanmuuttajien ja asumisen parissa työskentelevien toimijoiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Sininauhasäätiö, Setlementtiliitto, Luona Oy, Turvapaikanhakijoiden tuki ry ja kotimajoittajien verkostot. Hankkeessa on ollut mukana myös Grankulla svenska församlingin diakoniatyöntekijä.

Hanke rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnille myöntämillä korona-avustuksilla. Toiminta on ollut osa seurakuntien diakoniatyötä, jonka kautta kirkko auttaa tukea tarvitsevia ja hädässä olevia ihmisiä.